Kesälaidun 2018
Tänä kesänä tarjoamme laidunpaikkoja myös ulkopuolisille hevosille. Trullinummen laitumet sijaitsevat rauhallisella maaseudulla, parin sadan metrin päässä tallipihasta. Laitumilla sijaitsevat puut tarjoavat hevosille luonnollista suojaa auringolta ja sateelta, minkä lisäksi tallihenkilökuntamme huolehtii hevosten vedensaannista täyttämällä laitumien juomakaukaloita. Lisäksi laitumilla on suolakivet ja tarvittaessa hevosia voidaan ruokkia myös kauralla.
Info
- Suuremmalle tammalaitumelle otetaan enintään neljä vierasta hevosta, pienemmälle ruunalaitumelle kolme
- Laidunaika on 1.6.-15.8., mutta hevonen voi olla laitumella myös lyhyemmän ajan
- Yksi omistaja voi tuoda yhden hevosen jommalle kummalle laitumelle
- Lisäksi omistaja voi ilmoittaa viestiin myös varahevosen toiselle laitumelle. Varahevoset pääsevät laitumelle ilmoittautumisjärjestyksessä, jos laitumilla on vielä laidunkauden alkaessa tilaa
Mitä laidunpaikka pitää sisällään?
- Laidunpaikka joko tamma- tai ruunalaitumella
- Vesi, suolakivi, tarvittaessa lisäruokinta kauralla, laidunkauden lopussa tarvittaessa niitetty lisäheinä
- Käyttöoikeus Trullinummen kenttään sekä maastoihin
- Mahdollisuus hevosen hoitoon pesukarsinassa tai harjauspuomilla
- Säilytystila varusteille, määrästä riippuen joko tallin satulahuoneessa tai ulkotallin karsinassa (karsina lukitaan yöksi)
- Hevosen kunnon tarkistus päivittäin
- Päiväkirjamerkintöjä laitumella oleville hevosille copyja vastaan
Ilmoittautuminen
- Sähköpostitse virtuaali@kemikaaliromanssi.net, otsikolla Kesälaidun 2018
- Muodossa: rotu-sp. <a href="http://">Hevonen</a>, om. omistaja (laidunaika)
- Jos ilmoitat mukaan myös varahevosen, merkitse se selkeästi - Hevosella tulee olla edes lyhyt kuvaus luonteesta
- Halutessasi ilmoittautumiseen voi kirjoittaa myös vapaata tekstiä, esim. simppeleitä hoito-ohjeita, erityisvarusteet (esim. kärpäshuppu), muita huomioita, saatesanat tmv.
- Huomioithan, että emme valitettavasti voi ottaa laitumelle paljon lisähoitoa vaativia yksilöitä. Estäviä tekijöitä hevosen laitumellepääsyssä on esim. paljon hoitoa vaativa kesäihottuma ja tarve runsaalle lisäruokinnalle.
Laidunjärjestys
Tammalaidun 7/8
|
Ruunalaidun 3/5
Orilaidun 1/1
|
[1] Riimu jää poikkeuksellisesti päähän; kärpäsotsapanta kiinni riimuun
[2] Riimu jää poikkeuksellisesti päähän
[3] Riimu jää poikkeuksellisesti päähän. Yöksi sisälle.
(Uusin merkintä alinna!)
01. kesäkuuta 2018 / Laidunkauden alku
Iltapäivän ehdittyä edetä jo pitkälle, alkoi Trullinummen piha täyttyä hevoskuljetusautoista. Laidunkausi oli määrä avata tänään, ja olimme luvanneet ottaa laitumillemme myös muutaman tallin ulkopuolelta saapuvan hevosen. Valtaosa hevosvieraista saisi nauttia Hämeen maalaismaisemista koko kesän.
Ensimmäisenä laitumelle pääsivät tammat. Pientä levottomuutta oli ilmassa letkan kulkiessa kohti pienen kävelymatkan päässä sijaitsevaa laidunta, liekö se sitten monien vieraiden hevosten seura vai se, että ainakin osa hevosista tiesi kesän ja laidunloman nyt virallisesti alkavan. Kun tammat oli saatu laitumen puolelle turpa aitalankoja päin ja portti kiinni, kävi hetken päästä riimujen ja narujen irroituskäsky. Valtaosa seitsemästä tammasta ampaisi kohti vapautta kuin tykin suusta, mutta Daisy-shire jäi hetkeksi vielä paikoilleen tutkailemaan tilannetta tarkemmin, ennen kuin ampaisi komealla loikalla uusien kavereidensa perään. Tammat kirmasivat pari kierrosta laitumen ympäri, osa samalla polvenkorkuista ja kauniin vihreää ruohoa maistellen. Lopulta tammat alkoivat hieman rauhoittua, osa keskittyen nyt täysillä syömiseen ja osa kävi tekemässä tuttavuutta toistensa kanssa. Meidän ratsuponitamma Pipsu kävi jokaiselle näyttämässä pahaa naamaa ja vähän uhittelemassakin kuin kertoakseen, että tässä on nyt sitten tämän poppoon tuleva pomo. Lauman nuorimmaiset, vielä varsaikäiset Vaino-suokki ja Martta-welsh lyöttäytyivät heti alkuunsa toistensa seuraan. Pipsun tytär Neli yritti käydä innostamassa kaksikkoa muutaman kerran vielä jatkamaan riehumista ja leikkimistä. Hetken aikaa kolmikko hölkkäilin ympäriinsä, kunnes Neli oli lopulta ainoa, joka jaksoi vielä esitellä yleisölle kevätjuhlaliikkeitään, Vainon ja Martan alkaessa lyhentää ruohoa portin edustalta. Raisa-puoliverinen, Daisy ja Neli laidunsivat hieman kauempana, Hämy-suokki taas oli siirtynyt laitumnem kauimpaan nurkaan omiin oloihinsa.
Kun tammoja oli katseltu riittävästi, oli ruunalaitumen asukkaiden vuoro. Nyt tunnelma laitumelle mennessä oli selkeästi rennompi - tai oli siihen asti, kun ruunalaitumen kolmikko bongasi läheisen tammalaitumen väen, joka ravasi aidan vierelle katselemaan ja vähän huutelemaankin vasta omalle laitumelleen suuntaaville. Kun ruunalaitumen ruunat ja yksi ori oli saatu omalle laitumelleen ja päästettyä vapaaksi, näytös ei ollut aivan yhtä upea kuin tammojen laitumellelasku. Meidän Varro-suokki ja Roki-puoliverinen olivat toisilleen jo ennestään tuttuja, ja ne laskivat päänsä heti tilaisuuden tullen kohti maata ja alkoivat laiduntaa. Ruunakaksikon seuraksi saapunut Viuhti-shettisori yritti aluksi hieman uhitella itseään huomattavasti suuremmille laiduntovereilleen. Ruunia ei kuitenkaan tuntunut kiinnostavan, vaan ne siirtyivät aina hieman sivummalle ja tuntuivat välillä vähän ihmettelevän, että mitäs tuo kirppu tuossa uhoaa. Kun Viuhti ei saanut mitään huomattavaa reaktiota aikaiseksi ruunissa, se esiintyi hetken pienelle ihmisyleisölleen. Lopulta pikkuorikin rupesi laiduntamaan ihan tyytyväisen ja rauhallisen oloisena.
19. kesäkuuta 2018 / Jo saapui sade
Koko kesäkuun alku oli ollut aurinkoista ja lämmintä, eikä vesisateista ollut ollut juuri tietoakaan. Muutama hassu pisara oli päässyt maahan saakka reilu viikko sitten kun kelit hetkellisesti viilenivät, mutta eivätpä nekään liiemmin maan pintaa kostuttaneet. Tänään vettä kuitenkin vihdoin saatiin sitten taivaan täydeltä, ja siinä samalla vähän ukkostakin. Myrskypilvet eivät onneksi kuitenkaan viihtyneet tallin läheisyydessä kauaakaan, vaan loittonivat melko nopeasti, jääden pyörimään jonkin matkan päässä olevien voimalinjojen ja harjun kohdille.
Ruunalaitumen kolmikko on ollut oikein hyvää pataa keskenään. Pientä välienselvittelyä oli havaittavissa ensimmäisen laidunpäivän iltana, kun väki laitumen aitojen luota oli kaikonnut. Laitumen asukit vaikuttavat melko tasavertaiselta porukalta, eikä Viuhtikaan ole jäänyt isompiensa jalkoihin. Viuhti ja Varro kasvattelevat kilpaa mahojaan, kun Roki puolestaan on keskittynyt ensimmäisten laidunpäivien ylensyömisensä jälkeen lähinnä rentoon oleiluun, kesäkeleistä nauttimiseen ja hieman hidastempoisempaan laiduntamiseen. Tämän päivän ukkosista poikaporukka ei pahemmin piitannut. Yksi vähän lähemmäs tallia ja laitumia osunut salama sai kaikissa aikaan hieman suuremman hätkähdyksen, mutta muuten kolmikko näytti lähinnä nyrpeää naamaa kastuttuaan hetkellisessä rankkasateessa aivan litimäriksi.
Koska tammalaitumella on enemmän asukkaita, on myös tätä poppoota ollut mielenkiintoisempi seurailla. Pipsu-tammamammamme on odotetusti ottanut johtajatamman paikan, kun taas junnut Vaino ja Martta ovat niitä pahnan pohjimmaisia. Neli on monesti nähty yllyttämässä muuta laumaa leikkiin, ja etenkin Martta ja Vaino ovat olleet ruunikon kaverinsa leikeissä melko aktiivisesti mukana, kun muut ovat keskittyneet enemmän laitumen lyhentämiseen. Myöskään tammaporukka ei ollut tämän päivän ukkosista pahemmin moksiskaan, sen verran tasaisen ja rauhallisen luonteen omaavia tuntuvat nämä neidot ja rouvat olevan.
30. kesäkuuta 2018 / Kesäkuu pulkassa
Normaalia lämpimämmät kesähelteet olivat loppukuusta onneksi hieman hellittäneet, ja sadettakin saatu taas muutamana päivänä. Hevosetkin vaikuttivat tyytyväisemmiltä ja aktiivisemmilta inhimillisemmän kelin ansiosta. Toisaalta myös paarmat ja muut itikat olivat alkaneet aktivoitua alkukesää enemmän ja kohdistaneet hyökkäyksensä laiduntaviin hevosiin, joista kaviokkaat eivät olleet kovin tyytyväisen oloisia.
Ruunalaitumen jätkälauma on pärjäillyt oikein hyvin keskenään. Tänään kolmikon yhteiselo kuitenkin päättyy, kun Viuhti tullaan hakemaan takaisin kotiin. Jannican kanssa laitumen portille saapastellessamme ori ei viitsinyt edes nostaa päätään ruohikosta, sen verran keskittynyt se oli laiduntamiseen. Roki tuli uteliaana meitä moikkaamaan laitumen puolelle päästyämme, Varron ja Viuhtin pysytellessä taka-alalla. Eivät edes vilkaisseet meihin päin. Kaksikko ei tullut vastaan vaikka viheltelimme ja kutsuimme niitä nimeltä, joten pakkohan se oli itse tarpoa laitumen toiseen päähän Viuhtia hakemaan, Rokin talsiessa laiskasti vanavedessämme. Viuhti antoi yllättävän nätisti kiinni päästyämme sen luo - itse olin valmistautunut pidempäänkin hippasleikkiin orin kanssa. Jannican taluttaessa kesäkuun aikana kovasti pyöristynyttä Viuhtia Roki ja Varro seurasivat tiukasti kannoilla, Varron välillä haukatessa mukaansa hieman matkaevästä. Portille saavuttuamme ruunat jäivät kuitenkin kuuliaisesti hieman kauemmaksi ja jäivät kaihoisasti katselemaan Viuhtin perään meidän kävellessä takaisin kohti tallia.
Tammalaitumen porukka saapui aidalle pällistelemään vähän matkan päästä ohitse kulkevaa Viuhtia. Viuhti hieman intoutui tytöille huutelemaan, mutta matkasi lopulta melko nätisti laitumen ohitse. Pari hassua vastausta ori saikin Neliltä ja Raisalta. Tätä hurjan jännittävää välikohtausta lukuun ottamatta tammalaitumella ollaan voitu hyvin ja vietetty leppoisia kesäpäiviä. Pipsu ja Hämy ovat kasvattaneet mahojaan ahmien laidunruohoa kuin viimeistä päivää. Pipsu on välillä ollut myös kovin ahdistunut suuresta ötökkämäärästä ja ärhennellyt tästä syystä muille laidunkavereilleen, mistä syystä tamma on pahimpina aikoina otettu talliin pakoon öttiäisiltä. Neli on saanut ujutettua itsensä Vainon ja Martan jengiin ja kolmikko viihtyykin hyvin yhdessä. Ehkä vähän liiankin hyvin, sillä kolmikon onnistui jotenkin pinkaista laitumen aitojen ulkopuolelle ilman, että aidat olisivat vaurioituneet. Karkulaiset onneksi huomattiin pian ja pienen suostuttelun jälkeen ne saatiin kiinni ja palautettua laitumelle. Miten lie tuossa onnistuneet ja miksi päättäneet siirtyä laitumen toiselle puolen, sitä emme tiedä. Mutta se on melko todennäköistä, että meidän Neli on ollut tämänkin suunnitelman takana.. Myös Raisaa ovat ötökät tuntuneet välilä kiusaavan hieman enemmän ja tamma on kuumimpina päivinä rampannut laitumella siihen tahtiin, että se on otettu yhdessä Pipsun kanssa sisälle rauhoittumaan. Myös Raisa on vaikuttanut tyytyväiseltä päästessään tallin viileyteen, mutta toisaalta ollut myös aina iloisena palaamaan laitumelle. Daisy oli taasen oli eilen onnistunut kolhimaan itsensä todennäköisesti metsänreunan puihin, jonka seurauksena tammalle oli tullut pieni vekki silmäkulmaan. Kovin pahaa jälki ei kuitenkaan ollut, ja haavan puhdistuksen jälkeen laitoin siihen hieman rasvaa päälle. Daisylle puettiin myös riimu ja kärpäsotsapanta päähän, jotta haava saisi olla mahdollisimman rauhassa ötököiltä.
19. heinäkuuta 2018 / Kesäkuumalla
Viime päivät ovat olleet piinaavan kuumia. Hevosille on jouduttu rahtaamaan aiempaa enemmän juomavettä laitumelle ja ötökkämyrkyn kulutuskin on kasvanut huomattavasti.
Kuumuudesta huolimatta Roki ja Varro ovat viettäneet sitkeästi aikaa paahtavassa auringossa, vaikka suojaakin olisi tarjolla. Etenkin tumma Roki on vaikuttanut välillä kovinkin tuskaiselta paistatellessaan näin kesäkuumalla suorassa auringonvalossa, mutta ruunanrupsukka ei tästä huolimatta ole nähnyt tarpeelliseksi siirtyä varjoisampaan paikkaan. Noh, tyhmästä päästä kärsii koko kroppa, niinhän se sanonta kuuluu.
Tammalaitumella Pipsun ja Raisan lisäksi myös Hämy on päässyt viettämään päivän kuumimpia hetkiä tallin varjoon. Kolmikon tuskailu kovassa helteessä lietsoi hermostusta myös muissa tammoissa, mutta nyt kun kesäkuumasta ahdistujat ovat saaneet viettää pävänsä vilpoisessa, myös kokopäiväisesti ulkona oleileva tammapoppoo on rauhoittunut. Nelillä, Vainolla, Martalla ja Daisyllä on onneksi ollut hieman järkeä päässään, ja nelikko on päivän kuumimpien helteiden aikana pysytellyt tiukasti varjossa. Neli tosin on onnistunut hinkuttamaan hännäntyvensä aivan kammottavaan kuntoon, mutta tervarasva on onneksi hieman helpottanut tamman kutinaa. Myös Daisyn silmäkulman vekki on parantunut vallan mainiosti.