virtuaalihevonen / a SIM-game horse    |    Palaa hevoslistaukseen
Hevosen kuvat © Vapaasti by AK
---
Alkuperäinen ulkoasu © M Layouts
Muokkaus & kaikki muu © tallin omaisuutta
ellei toisin mainita
Trullinummi since 2015
Nimi Trullin Nelinde, "Neli"
Rotu, sukupuoli suomalainen ratsuponi (50%), tamma
Säkä, väri 147cm, punaruunikko (iti, kpku, mtj skpsk & vko)
Syntymäaika 01.08.2016, Suomi (5-vuotias)
Rekisterinumero VH17-029-0239
Koulutustaso KO. helppo B, RE. 90cm (tavoite 100cm) + ohjasajo
Kasvattaja Trullinummi, VRL-05594
Omistaja Trullinummi, VRL-05594

Ninni H. esitteli eräässä keskustelussa tuontisukuista ratsuponioriaan Mickey van Weimaraneria. Ihastuin kovasti oriin ja etenkin se nerikoisempaan väritykseen, joten pienten pohdiskelujen jälkeen sovimmekin asututksesta. Neli ei valitettavasti perinyt kummankaan vanhempansa erikoisempaa väriä ja jäi "vain" tuunikoksi, mutta tästä huolimatta tammasta kasvaa varmasti kiva ja kaunis harrastekaveri.

---

Neli on varsasta asti ollut kovin luottavainen, mutta myös erittäin energinen ja touhukas tapaus. Tiedä sitten, mistä se on tämän ikiliikkujan luonteensa perinyt - ei emältään ainakaan! Paikoillaan pysytteleminen on tammalle ehdottomasti se vaikein juttu, mutta kyllä sekin on ruvennut harjoittelun myötä sujumaan. Itse hoitotoimenpiteissä harvemmin mitään sen suurempia ongelmia tulee, sillä Neli antaa harjata nätisti kaikkialta ja nostaa kaviot kiltisti pyynnöstä. Kovin kauaa tamma ei välttämättä jaksa koipiaan kuitenkaan kannatella. Myös varusteet Neli antaa yleensä pukea ihan nätisti.

Seikkailunhaluisena, vapaana sieluna Nelin on välillä kovin haastavaa kulkea kuuliaisesti ihmisen vierellä. Liiallisella komentamisella takaisin ruotuun saa tamman vain innostumaan enemmän, joten tamman saa parhaiten keskittymään kävelemiseen kylmän tyynesti ignooraamalla sen turhan koikkelehtimisen ja jatkamalla vain kulkuaan kohti määränpäätä. Nelikin yleensä tällöin huomaa, että ihminen ei ole provosoitavissa, eikä jaksa enää riehua aivan yhtä paljoa. Tarhassa Neli on kovin leikkisää tyyppiä ja kannustamassa aina tarhakavereitaan mukaan leikkiin. Jos leikkiseuraa ei ole tarjolla, tamma tyytyy rallaamaan ympäri aitausta yksikseen.

Nelin kanssa ollaan opeteltu ratsunhommia melko rauhalliseen tahtiin ja annettu tammalle aikaa kasvaa (niin fyysisesti kuin henkisestikin) ja sisäistää oppimiaan asioita. Neli ei aina malttaisi seisoskella kauaa paikallaan, joten sen selkään kannatta kivuta melko reippaasti. Ratsuna tamma peilaa paljon ratsastajan tunnetiloja ja toimii parhaiten silloin, kun ratsastaja on positiivisella fiiliksellä liikkeellä. Ensimmäisten laukkojen jälkeen Neli on usein erittäin innokkaasti menossa, eikä malttaisi pysytellä hitaammassa askellajissa. Koulupyörittelyyn Neli tylsistyy herkästi, jos samoja tehtäviä jankataan jatkuvasti, eikä tammalle anneta riittävästi haastetta. Turhanpäiväinen kiukuttelu on kuitenkin vähentynyt tamman kasvaessa. Koska sileällä työskentely on parantunut, on Nelin kanssa alettu harjoitella myös esteitä enemmän. Puomit ja kavalettityöskentely on ollut tammalle tuttua juttua jo ratsukoulutuksen alusta lähtien ja koska irtohypytys on ollut tamman suosikkijuttu, on se ollut erittäin innoissaan myös "oikeista" esteistä ratsastajan kanssa. Nelillä on hyvä estesilmä ja vauhtia melkoisesti, eivätkä kummallisimmankaan näköiset esteet ole tammaa vielä hetkauttaneet.Neli toimii myös maastossa ja nuoresta iästään huolimatta sen kanssa voi maastoilla yksinkin. Toisen ratsukon tullessa mukaan Neli heittäytyy helposti kovin kilpailuhenkiseksi, etenkin jonon hännillä kulkiessaan. Yksinkin maastoillessa tamma intoutuu helposti laukkapätkistä. Ohjasajo ei ole Nelin vahvuus tai muutenkaan suosikkijuttu, mutta kyllä tamma taitaa senkin.

Suku

i. Mickey van Weimaraner
VH15-029-0405 / rnpäiskm npa (50%) 145cm
yleispainote (heA, 100cm)
ii. Rushdi Sab ox
evm / trn ox 153cm
iii. Ragheb ox
evm / rn ox 155cm
iie. Lamya ox
evm / rt ox 150cm
ie. Haverhill Sophie
evm / rnpäiskm nf 143cm
iei. Haverhill Sidmund
evm / rnpäiskm nf 147cm
iee. Haverhill Sindy
evm / rnkm nf 144cm
e. Hexenbiest GER
vkk drp (50%) 145cm
yleispainote (heB, 90cm)
ei. Springrain
evm / rt brp (50%) 145cm
eii. Aziz ox
evm / rt ox (DOM) 155cm
eie. Aoife
evm / rn conn 144cm
ee. Blue Eyed Hexe
evm / vkk drp (50%) 145cm
eei. Abd Al-Karim ox
evm / rt ox (DOM) 153cm
eee. Betty Bee
evm / rnvkk conn 143cm

Isälinja: Mickey van Weimaraner (1)
Emälinja: Hexenbiest GER (1)

Nelin poniprosentti on 50%. Tamman suvusta löytyy hollantilaista (7,14%), saksalaista (14,29%) ja brittiläistä (7,14%) ratsuponia, arabialaista täysiveristä (35,71%), newforestinponia (21,43%) ja connemaraa (14,29%). Sen sukukatokerroin on 1,0 ja sukulaisia löytyy virtuaalimaailmasta yhden sukupolven verran.

Nelin isälinja alkaa vuonna 2014 syntyneestä Mickey van Weimaraner -nimisestä hollantilaisesta ratsuponiorista. Suurikokoinen ruunikonpäistärikkö poni on yleispainotteinen ja kilpaillut koulu- ja esteratsastuksessa koulutustasonsa (HeA, 100cm) mukaisesti. Neli on kilttiluonteisen orin ensimmäinen jälkeläinen. Mikiksi kutsutun orin sukulaiset ovat evm-hevosia, eikä niistä tiedetä rotuja, värejä ja säkäkorkeuksia lukuun ottamatta mitään.

Nelin emälinjan kantatamma on täällä meillä Trullinummessa asusteleva ihastuttava saksantuonti, saksalainen ratsuponitamma Hexenbiest GER. Kaunis ja mukavaluonteinen voikko prinsessaponi tuotiin Suomeen sen ollessa 9-vuotias, ja saapui meille Trullinummeen vain viikkoja myöhemmin. Pipsu on kilpaillut melko vaatimattomalla menestyksellä koulu- ja esteratsastuksessa. Neli on pääpainotteisesti mukavana harrasteponina toimivan Pipsun ensimmäinen jälkeläinen. Nelin emänisän, Springrain -nimisen brittiläisen ratsuponiorin tiedetään tehneen lyhyen mutta menestyksekkään esteratsastusuran Englannissa. Kilpailueläkkeelle siirryttyään ori päätyi muutaman mutkan jälkeen Saksaan, jossa se ehti aloitella jalostusponin uraansa. Ori kuitenkin menehtyi suolenkiertymään vain 14-vuotiaana. Nelin emänemä Blue Eyed Hexe oli ns. parempi harrasteratsu, jonka kanssa käytiin myös kilpailemassa. Ratsuponitamma on periyttänyt ihastuttavaa luonnettaan hyvin eteenpäin jälkikasvulleen. Nelin kolmannen polven hevosista ei tiedetä oikeastaan mitään muuta, kuin niiden perustiedot.

Tämä hevonen on kilpaillut myös tarinakilpailuissa. Tarinakilpailuiden tuotokset löydät päiväkirjasta, hakusanana voit käyttää suluissa olevaa tekstiä (tarina #nro).

ERJ esteratsastus

24 kilpailua / 2 sijoitusta, joista 0 voittoja / 0 cup-sijoitusta

Villit kilpailut

7 kilpailua / 0 sijoitusta, joista 0 voittoja / 0 cup-sijoitusta

  • 24.12.2016 villit Green Hills Helppo C -- 18/30
  • 17.09.2017 villit Hukkapuro Kouluratah. he C -- 7/8 (61,071 %) [1]
  • 27.10.2017 villit Sîr Angren Helppo C -- 16/21
  • 28.10.2017 villit Sîr Angren 50cm -- 6/21
  • 29.10.2017 villit Sîr Angren me. 40cm -- 16/21
  • 31.03.2018 villit Susiraja Söpikset: ponitammat -- 6/20
  • 14.04.2018 villit Auburn Estate 80cm -- 13/16 (8vp, tarina #1)

[1] "Hieman kiireinen ja hätäinen suoritus, laukkatehtävissä oli havaittavissa kuumumista."

Yleisiä ohjeita

  • Riimu pois päästä tarhauksen ajaksi
  • Runsaalla sateella ja räntäkeleillä sadeloimi, toppaloimi jos -10o tai kylmempi
  • Ei hikisenä tarhaan ilman loimea kylmillä keleillä
  • Fleeceloimi päälle, jos hikinen liikutuksen jälkeen
  • Niskasiili pidettävä lyhyenä ja häntää lyhennettävä tarpeen mukaan, talvisin loimiklippaus
  • Kesäisin ötökkäsprayta laitettava aina tarvittaessa ennen tarhaan vientiä/liikutusta

Liikutusohjeet

  • Opettelee vielä ratsujuttuja, voi ratsastaa sileällä ja maastossa, mennä puomeja sekä ohjasajaa
  • Pakkaskeleillä viltti selkään alku- ja loppukäyntien sekä käyntimaastojen ajaksi
  • Heijastimet maastoon ainakin hämärillä keleillä
  • Toimii maastossa yksin ja ryhmässä

Varustekaappi

Vie hiiri varusteen päälle nähdäksesi tarkemman kuvauksen. Trullinummen hevosilla on myös yhteisiä tarvikkeita (mm. hoitotuotteita, pinteleitä, juoksutustarvikkeita, heijastimia ja kärryjä), jotka eivät näy tässä listauksessa.
Varusteista kiitokset EQP:lle, Kivimetsän varusteelle, Mestyn varusteelle ja OddPixelille!

01. elokuuta 2016 / Neli syntyi!

Mistä näitä varsoja oikein tulee?! Tämän vuoden puolella meille oli syntynyt jo kaksi suomenhevosvarsaa ja tänään Pipsu pyöräytti ratsuponivarsan laitumelle.

Pipsu oli astutettu Hervannan Oriasemalla asuvalla hollantilaisella ratsuponilla, Mickey van Weimaranerilla. Kyseessä oli komea ja melko kookas ruunnikonpäistärikönkimo ori, jonka toivoin periyttävän päistärikköyttä tai edes kimoutta varsalle.

Pipsun esikoisvarsa syntyi melko lailla tismalleen laskettuna aikanaan, eli heinä-elokuun vaihteessa. Tiineysaika oli sujunut hyvin ja ongelmitta. Synnytyskin lienee sujuneen ilman ongelmia. Olin aamusella menossa tarkastamaan hevosia laitumelle ja täyttämään niiden vesiastiaa, kun huomasin Pipsun ja sen vastasyntyneen varsan laitumen kauimmassa nurkassa. Varsa oli syntynyt aivan hetki sitten ja Pipsu oli juuri nousemassa ylös, kun menin tarkastamaan kaksikon kuntoa.

Pipsu vaikutti erittäin äidilliseltä ja ruunikko tammavarsa pyrki jaloilleen saman tien. Tarja oli ajanut Vatun ja Hämyn kauemmas, ja nuori tammakaksikko olikin tyytynyt jatkamaan laidunnusta laitumen vastakkaisella laidalla, välillä uteliaasti Pipsua ja varsaa tarkkaillen. Tarja oli jäänyt hieman lähemmäs kaksikkoa ja seurasi varsomista ja varsan ensiaskelia tarkkaavaisena, välillä pari ruohonkortta suuhunsa napaten.

Tarkistin Pipsun ja varsan kunnon, molemmat näyttivät erittäin hyvinvoivilta. Jälkeisetkin irtosivat pian tamman noustua ylös ja noukin ne talteen muovipussiin, jonka kävin hakemassa traktorista. Seurailin tamman ja varsan menoa hetken kauempaa, ennen kuin jatkoin laidunkierrosta. Myöhemmin päivällä tulimme katsomaan varsaa Villen ja illansuussa Kaisan kanssa. Varsan nimeksi oli päätetty antaa Nelinde, mutta kutsumme tätä nyt jo kovin touhukasta tapausta Neliksi.

---

17. elokuuta 2016 / Vieroitus

Neli virtoitettiin tänään emästään Pipsusta. Pikkuneiti ei ollut tästä pahemmin moksiskaan ja Pipsukin vaikutti melko tyytyväiseltä päästessään rasavillistä kakarastaan eroon.

---

10. marraskuuta 2016 / Irtohypytystä Kuuramaassa

Neli kävi tänään irtohyppäämässä Kuuramaan hevostilalla. Tamman hyppäämien esteiden maksimisäkäkorkeus tänään oli 100cm. Mukana matkassa oli myös tallimme suomenhevosruuna Varro.

"Irtohypytystilaisuus oli Nelille ensikosketus muilla talleilla järjestettyihin tapahtumiin. Energinen ponitamma varmasti näkyi ja kuului kilpailualueella, ja tämä hieman kostautui itse suorituksen aikana."

Kommentti: "Nellin suoritus oli, noh, hauskuuttava. Energinen ponitamma pysähtyi kentälle päästyään niille sijoilleen ja hirnahteli kovaan ääneen muille osallistujalle. Se otti muutaman lennokkaan raviaskeleen ja nuuskaisi sitten estetolppaa. Pää kenollaan se ihmetteli esteitä ja jatkoi hirnumistaan. Leppoisan luonteen omistavan Giradan tuominen kentälle laukaisi Nellin jännityksen ja se seurasikin vuonotammaa kuin hai laivaa. Näin saatiin myös lopuksi ihmettelevälle Nellille varsin onnistunut suoritus!"

---

21. maaliskuuta 2018 / Hömpsäilylenkillä kotimaastoissa

Ailahtelevainen sää on viime aikoina tuottanut hieman päänvaivaa hevosten liikutuksen suhteen. Pitkään jatkuneiden pakkasten aikaan kenttä oli saatu taas ihan ookoo kuntoon, mutta muutaman päivän kestäneiden plussakelien ja vesisateen ja niitä seuranneen kipakan pakkasen ja hennon lumisateen jäljiltä kenttä oli melkoisen muhkurainen ja epätasainen, eikä sinne tehnyt kovinkaan mieli mennä ratsastamaan. Neli oli ollut nyt pari päivää hieman vähemmällä liikunnalla osittain kelien ja osittain oman laiskuuteni vuoksi. Nuoren tamman käydessä entistä mahdottomammaksi oli siis vain pakko järjestää hieman aikaa ja lähteä ratsastamaan tammalla.

Olin vienyt Nelin aamuksi pihalle tarhakavereidensa Vainon ja Hämyn kanssa. Vaino ja ruunikko tammamme ovat nykyään muuten ihan hyviä kavereita, vaikka laumamme nuorimmaisen saapuessa ja sitä Hämyn ja Nelin seuraan totuttaessa ponitamma osasi olla aika inhottavakin vasta puolivuotiasta suomenhevosenalkua kohtaan. Toki edelleen Vaino viihtyy enemmän Hämyn seurassa, mutta uskaltaa jo ottaa enemmän kontaktia myös Nelin kanssa. Mutta takaisin nykyhetkeen palaten, pienen hippasleikin jälkeen vein Nelin talliin ja harjasin sen oikein kunnolla. Tamma on jo aloittanut talvikarvansa pudottamisen, joten pian tallikäytävä ja omat vaatteeni olivat ruskean karvan peitossa. Laitoin Nelille satulan selkään ja suitset päähän, ja pukaisin vielä varmuuden vuoksi sille heijastinrintaremminkin. Itse vähensin takkini alta yhden välipusakan pois ja puin takin päälle vielä heijastinliivin ja asetin kypärän päähäni. Vein Nelin tallin ulkopuolelle ja ponnahdin melko vaivattomasti ponikokoisen tamman selkään.

Neli olikin jo reippaana menossa, kun itse vielä yritin asetella toista jalkaani tamman kyljellä vimmatusti heiluvaan jalustimeen. Tammaa ei juurikaan kiinnostanut, vaikka Vilkku sille yrittikin kovasti huudella ohittaessamme sen tarhan jonkin matkan päästä. Kävelimme ripeää ja hieman kiireistäkin käyntiä kohti vanhaa metsäautotietä. Ensimmäisen vasemmalle risteävän polun kohdalta alkava mäki näytti sen verran liukkaalta ja huonokuntoiselta, että ohjasin ruunikon suosiolla tarhojen takaa kulkevalle sivupolulle, joka oli hieman paremmassa kunnossa. Tallikaverit tulivat tarhojen metsänpuoleiseen päähän katselemaan menoamme ja Vaino hieman ujosti huuteli tarhakaverilleen, mutta Neliä eivät muut hevoset juurikaan kiinnostanut. Tamma jatkoi määrätietoisen oloisena eteenpäin, ja oli onneksi malttanut hieman jo rentoutua. Yritin itsekin parhaani mukaan istua rentona ja luottavaisin mielin tamman selässä ja antaa sille hieman ohjaa.

Entisen Vuohelan kohdalta kurvasimme oikealle, syvemmälle metsään. Polku oli paikoitellen melko epätasainen, mutta kuitenkin kuljettavissa. Pidemmälle kulkiessamme myös lumen määrä lisääntyi, paikoin melko tiheä vanha kuusikko ei ollut päästänyt kaiketi kovinkaan paljoa aurinkoa lunta sulattamaan. Kun olimme kävelleet jonkin aikaa ja Neli oli malttanut rentoutua kunnolla, keräsin ohjat paremmin käteeni ja pyysin tamman raviin. Tähtipää ampaisikin matkaan, mutta malttoi onneksi rauhoittaa kulkuaan kun sitä pyysin. Nelin kavioiden alla narskuva lumi ja kopiseva jää peittivät lähes kokonaan alleen aiemmin kuullun lintujen laulun ja puiden kahinan. Ravailimme jonkin aikaa, tosin muutaman kerran jouduin pyytämään Nelin käyntiin huonon pohjan vuoksi. Saavuttuamme takaisin metsäautotielle metsän toisessa päässä olevan pienen hakkuuaukean laitamilla annoin Nelin kävellä hetken. Tie vaikutti tässä kohtaa hyvältä ja pitävältä ja edessä oli hyvä suora ja loiva mäki. Neli tuntui mukavan rennolta ja siltä, että pysyisi kyllä käsissä laukassakin, joten nostin tamman kanssa laukan. Ruunikko tammani yllätti minut täysin ampaistessaan liikkeelle kuin ohjus ja heittäen siinä sivussa pari suurta pukkia - Neli ei ole tainnut koskaan heittää näin riehakkaasti perää ilmaan, joten horjahdin siinä rytäkässä tamman kaulalle. Kun poni malttoi lopettaa pukittamisen ja keskittyä vain reippaaseen laukkaamiseen, sain onneksi korjattua tasapainoni ja asentoni satulassa. Vauhti oli melko kova, ja se yhdessä viileän viiman kanssa saivat silmäni vetistämään. Kun sain Nelin laukkaamaan siistiä, hidasta ja hallittua laukkaa jonkin matkaa, pyysin sen raviin ja siitä takaisin käyntiin. Tamma olisi selkeästi halunnut jatkaa vauhdikkaampaa menoa ja tuntui taas lähes tikittävältä aikapommilta. Annoin tammalle luvan ravata ja ravasimmekin jonkin aikaa, ensin melko ripeää tahtia, mutta pikkuhiljaa sain tamman siirtymään mukavaan ja rentoon hölkkään. Myöhemmin pyysin Neliä vielä uudestaan laukkaan. Tällä kertaa nosto oli huomattavasti edellistä hallitumpi, vaikka ruunikolla selkeästi olikin tarve päästä taas lisäämään vauhtia. Tamma kuitenkin kuunteli ja tyytyi hallitumpaan menoon. Laukasta siirryimme mukavan reippaaseen, mutta rentoon raviin.

Jonkin matkaa ravattuamme pyysin tammaa hidastamaan oikein rentoon hölkkään, ja pienten vastustelujen jälkeen Neli siihen taipuikin. Ohjasin tamman pois metsäautotieltä pienemmälle polulle, millä etenimme hidasta hölkkää. Lopulta pyysin Nelin käyntiin. Tamma tuntui sen verran vauhdinhaluiselta, etten vielä uskaltanut antaa sinne kunnolla ohjaa, mutta kun olimme kävelleet jonkin matkaa ja tamma alkoi tajuta, että pian ollaan takaisin tallilla, annoin sille pidemmät ohjat. Ihastelin talvista maisemaa samalla, kun Neli marssi reipasta, mutta rentoa tahtia polkua pitkin. Pian saavuimmekin jo takaisin tallin pihaan. Ohjasin Nelin tallin eteen, pysäytin sen ja taputin sitä kaulalle. Tamma oli ollut yllättävän nätisti, sillä olihan sillä pohjalla vähän turhankin pitkät vapaat, joten se oli kehunsa ansainnut. Jalkauduin satulasta, nostin jalustimet ja löysäsin vyötä, jonka jälkeen vein tamman talliin.

Tallissa riisuin Neliltä varusteet ja annoin sille vettä. Tamma ei ollut kovin hikinen mutta sen verran kuitenkin, että päätin heittää sille fleeceloimen selkään. Pakkasin ykköstarhan asukkien heinät suureen kestokassiin jonka nappasin Nelin lisäksi matkaani. Tamma yritti koko matkan tarhalle haukata matkaevästä heinäkassista, mutten antanut sille siihen tilaisuutta. Tarhalla Hämy saapui innokkaasti portille heinät nähdessään, Vainokin seurasi johtajatammaa pienen välimatkan päässä. Päästin Nelin tarhaan ja annoin kolmikolle päiväheinät, joita tammat jäivät tyytyväisinä mutustelemaan.

---

14. huhtikuuta 2018 / Esteratsastusta Auburnissa (tarina #1)

Neli osallistui muutaman muun trullislaisen kanssa Auburnissa järjestettyihin Kevätkarnevaaleihin. Kevätkarnevaalien ensimmäisenä viikonloppuna luvassa oli este- ja kouluratsastusta. Neli nähtiin 80cm esteratsastusluokassa, jossa tamma starttasi joukon viimeisenä ja sijoittui 16 osallistujan joukosta 13. sijalle. Sijoitukset arvottiin ja jokainen osallistuja sai kommentin suorituksestaan, joiden pohjalta ratsukon tuli kuitata osallistuminen määrittämättömän mittaisella tarinalla. Alla kuittauksemme Nelin suorituksesta:

"Neli teki tänään melko tavanomaisen suorituksen. Verryttelyssä nuori tamma vaikutti melko energiseltä ja vähän villiltäkin, joten yritin saada tamman paremmin kuulolle itse kilpailusuoritusta varten. Kilpasuorituksemme alettua tamma ampaisi matkaan melko reippain askelin eikä oikein tahtonut jäädä kuuntelemaan pidättäviä apuja. Liian kiireisestä menosta seurasikin pari valitettavaa pudotusta heti radan aluksi, mutta kun Neli vihdoin malttoi parin hypyn jälkeen jäädä kuuntelemaan paremmin myös ratsastajan ohjeita, meno muuttui heti paljon järkevämmäksi ja hallitummaksi."

Järjestäjän kommentti suorituksesta: "Kaksi pudotusta perusradalla, ei uusinnassa."

Ikä

Neli ikääntyy satunnaisesti. Tamma on ikääntynyt 3-vuotiaaksi niin, että n. 1kk=1a.

1-vuotias - 01.09.2016
2-vuotias - 01.10.2016
3-vuotias - 01.11.2016
4-vuotias - 06.07.2017
5-vuotias - 23.01.2018
6-vuotias -
7-vuotias -
8-vuotias -
9-vuotias -
10-vuotias -
11-vuotias -
12-vuotias -
13-vuotias -
14-vuotias -
15-vuotias -
16-vuotias -
17-vuotias -
18-vuotias -
19-vuotias -
20-vuotias -
21-vuotias -
22-vuotias -
23-vuotias -
24-vuotias -
25-vuotias -
26-vuotias -
27-vuotias -
28-vuotias -
29-vuotias -
30-vuotias -