♥ Urmakka

* täyttänyt 4v 28.03.2016 / ** 8v asti n. 2kk=1a, 4v asti 1kk=1a :: virtuaalihevonen / a sim-game horse

✝ Kuollut 02.12.2020
(lopetettu vanhuuden vaivojen vuoksi)

Irma päätyi meille sattumalta. Kuulin eräältä tuttavaltani Käen pariskunnasta, joka oli pienimuotoisesti kasvattanut työsuunnan suomenhevosia aina 1960-luvulta lähtien, jatkaen isännän vanhempien jo 1930-luvun taitteessa aloittamaa työtä. Ikä oli kuitenkin alkanut jo painaa, joten pariskunta ei enää ollut kykeneväinen hevosten hoitoon ja tilan ylläpitoon. Irma olikin jäänyt Käkien viimeiseksi kasvatiksi. Pariskunnan suunnitellessa muuttoa läheisen kaupungin palvelutaloon he olivat kuitenkin erään pattitilanteen edessä: heillä ei ollut perillistä jatkamaan tilan toimintaa, eikä hevosille - Irmalle sekä tämän emälle Metkalle - ollut sopivaa uutta kotia. Pariskunta oli nimittäin tarkka siitä, mihin etenkin Irma tulisi muuttamaan, sillä he toivoivat sen pääsevän toteuttamaan itseään työajon parissa ja myöhemmin osaltaan jatkamaan Käkien monta vuosikymmentä ylläpitämää tammalinjaa, jonka juuret ulottuivat sukua taaksepäin tutkiessa aina rajan taa luovutetun Karjalan Antrean ja Viipurin kuntien hevosiin. Päätin siis käydä katsastamassa tammat, ja etenkin pieni, mutta nöyrä ja erittäin lauhkea Irma sulatti sydämeni. Yön asioita mietittyäni palasin takaisin Hirttivaaraan, Irma mukanani. Myös Metka pääsi hyvään uuteen kotiin erään työhevosharrastajan luo.

Irma on juuri sitä, mitä perinteiseltä suomenhevoselta voi toivoa: se on rohkea, erittäin kuuliainen, älykäs ja aina valmiina tekemään töitä. Myös ulkonäöllisesti tamma on pitkälti tavanomaisen suomenhevosen näköinen vaaleanruskeine karvapeitteineen, liinaharjoineen, vaaleine merkkeineen sekä ystävällisine silmineen. Rakenteeltaan tamma on hieman raskaampi kuin mitä nykyajan ratsulta tai ravurilta toivotaan ja kooltaankin se on vähän tylsä: liian suuri pienhevoseksi, mutta hevoskokoiseksi nykytrendejä ajatellen turhan pienikokoinen. Mutta muiden mielipiteistä viis, omasta mielestäni Irma on juuri täydellinen.

Hoitotoimenpiteiden aikana Irma on erittäin kiltti. Sen voi antaa seistä vapaana karsinassa, käytävällä ja jopa ulkona, eikä se ole lähdössä mihinkään. Tästä huolimatta sitä ei kuitenkaan kannata jättää vapaaksi valvomatta ainakaan ulkosalla tai avoimen oven eteen, sillä aina silloin tällöin tilanne saattaa tehdä varkaan.. Irma antaa tehdä kaikki toimenpiteet ilman vastaväitteitä ja se nostaa jalatkin aina valmiiksi, kunhan noudatetaan sille opetettua järjestystä: vasen etujalka, vasen takajalka, oikea etujalka, oikea takajalka. Myös varusteet saa puettua tamman päälle ilman ongelmia tai nenän nyrpistelyjä.

Taluttaessa Irma seuraa taluttajaansa nätisti pitkän narun perässä, eikä yritä etuilla tai muutenkaan rynniä. Sitä voi taluttaa myös samanaikaisesti toisen hevosen kanssa, sillä Irma seuraa nätisti kaveriaan, eikä yritä rynniä päälle tai lähteä vastakkaiseen suuntaan. Tarhaan päästettäessä tamma malttaa odottaa kuuliaisesti riimun irrottamista ja tarhasta hakiessa se antaa kiltisti kiinni. Tamma ei ole myöskään änkeämässä portista karkuun, vaikka sen kaveria oltaisiin hakemassa liikutukseen.

Irma on parhaimmillaan ajossa. Se osaa seistä vapaana paikoillaan valjastuksen ja kärryjen kiinnityksen ajan ja odottaa, että kuski on päässyt kärryjen kyytiin. Se on reipas, muttei missään nimessä kiireinen. Lisäksi tamma malttaa kuunnella pidättäviä apuja. Kaikista parhaiten Irma toimii ääniavuilla. Se astelee rohkeasti myös veteen ja kieltäytyy yhteistyöstä ainoastaan silloin, kun kokee esimerkiksi ajajan valitseman reitin vaaralliseksi tai muuten huonoksi. Muutoin tamma tekee tunnollisesti kaiken, mitä siltä vain keksii pyytää. Irmalla voi myös ratsastaa, mutta se ei osaa mitään hienoja koulukiemuroita tai omaa mitenkään erityisen tyylikästä hyppytyyliä. Ratsun hommissa tamma onkin ehdottomasti parhaimmillaan maastomopona rohkeutensa ja tasaisen luonteensa ansiosta.

Kuten arvata saattaa, Irma toimii erittäin mainiosti myös lastaustilanteessa. Tamma köpöttelee kärryyn itsenäisesti ilman taluttajaa ja matkustaa ongelmitta yksin tai muiden hevosten kanssa. Irma on myös erinomainen matkustuskumppani sellaiselle hevoselle, joka ei niinkään välitä matkustamisesta. Kilpailupaikalla Irma on kuuliainen, mutta utelias ja kiinnostunut ympäristöstä ja muista hevosista sekä ihmisistä.

Suku

Isälinja: (evm)
Emälinja: (evm)

Irman isän suvun hevoset ovat lähinnä työ- ja ravipainotteisia sekä monitoimihevosia. Irman isä Vipinä oli reipas, isän puolelta ravisukuinen työhevonen. 153cm korkean orin ravi oli turhan hidas raviuraa ajatellen, minkä lisäksi sillä oli tapana myös peitsata, joten omistaja laittoi tämän rakenteeltaan melko massiivisen orin maatöihin. Työajossa liinakko ori olikin vailla vertaa! Vihta sukulaisineen oli tosiaan ravihevosia, rakenteeltaan ehkä hieman toivottua massiivisempia. Sellainen rautias Vihtakin oli, 153cm korkea ja melko tanakka. Tämä ei kuitenkaan haitannut, siltä vauhtia ei näiltä hevosilta puuttunut. Moni hevosista oli myös ratsukäytössä, minkä lisäksi esimerkiksi Vihdan emä Ihanuus osallistui joka kesä heinäntekoon naapurin pelloille. Liinharajainen Mahla vanhempineen oli pääasiassa monitoimihevosia, joiden kanssa sujui niin kärryttely kuin maastoilukin. Tamma oli 151cm korkea ja kaunis kuin karkki. Mahlan emä Möyry teki töitä pari kesää läheisellä ratsastuskoululla tuntihevosena, toimien muuten omistajiensa työhevosena ja lasten ratsuna.

Emän puolelta Irman suku on puhtaasti työpainotteista. Irma on emänsä Metkan ensimmäinen jälkeläinen, ja perinyt pitkälti tämän ulkonäön ja luonteen. Metka oli Irman tapaan liinakko, vaaleahko rautias ja säkäkorkeudeltaan maltilliset 150cm. Läspeä oli kaunis rautias, jolla oli suuri läsi päässään ja jokaisessa jalassa korkeat sukat ja luonteeltaan erittäin miellyttävä, vaikka ori olikin. 154cm korkea ori oli niinikään Käkien hevoskasvatuksen aikaansaannosta, sillä sen emä Liinukka hankittiin Irman emänemän Litenssin kaveriksi tämän emän, Nöyrän, menehdyttyä yllättäen vain 17-vuotiaana. Liinukka ja Litenssi toimivat työhevosina Käkien tilalla ja olivat luonteeltaan siihen juuri sopivia. Irman emälinja on Käen suvun hevoskasvatustyön tuotosta 1930-luvulta asti, ja tiettävästi mukaan on mahtunut pari talvi- ja jatkosodassa palvellutta yksilöäkin, jotka pääsivät onnellisesti palaamaan kotiin sodan päättyessä.

Jälkeläiset

Kilpailukalenteri

Hoito-ohjeet

Päiväkirja