KJ Velmu

YLA3, SLA-III

Luonnekuvaus

KJ Velmu aka Vellu on äkäinen mutta työstä pitävä suomenhevosori. Sen oli aikoinaan tarkoitus valloittaa raviratoja. Loppujen lopuksi se ei oikein ollutkaan ravurityyppiä, ja se pääsi aloittamaan ratsunuransa. Myöhemmin sen kanssa kokeiltiin myös valjakkoajon ihmeellistä maailmaa, ja sillä puolella olemmekin pärjänneet paremmin kuin hyvin - ainakin minun kilpailuaktiivisuudellani ja -toiveillani.

Hoitaessa Vellu on aika äkäinen, ja se voi näykkiä. Karsinaan asti tuodun harjapakin se kaataa kumoon heti. Suitsiessa se nostaa päänsä korkealle, ihan vain kiusatakseen ihmistä. Eikä se päästä satuloidessakaan helpolla: se pullistaa mahansa palloksi. Temppuilevaa oria onkin alettu sano Riiviöksi. Taluttaessa ei saa missään nimessä mennä Vellun eteen, sillä se voi nousta pystyyn. Tästä tietämätön ihminen voi siis saada kaviosta. Turvallisuussyistä on kannattavaa käyttää sillä ketjuriimunnarua, joka kiepsautetaan turvan yli. Taluttajan tulee myös olla päättäväinen, sillä tämä riiviö ei alistu kävelemään kiltisti vierellä, vaan voi pomppia pitkin poikin - varsinkin silloin, jos lähistöllä on tammoja.

Vellu on sopeutunut hyvin ratsun tehtäviin, ja siitä ei uskoisi, että se on aloittanut elämänsä ravitallilla ravurin hommissa. Se ravaa ja laukkaa kuin kuka tahansa muu ratsuksi syntynyt hevonen. Vaikka ihmisen on tarkoitus ohjata Vellun kulkusuuntaa, joskus se päättää ottaa pienen ravispurtin aitaa kohti, mutta pysähtyy tai kääntyy juuri ennen törmäystä.

Vellu menee koulua HeB tasolla, ja hyppää päälle puolta metriä, tähän on hyvä lopettaa kouluttaminen, sillä parempia sijoituksia on tullut valjakkoajon puolelta. Joskus ori heittäytyy uppiniskaiseksi, ja saa tehdä kunnolla töitä, että se kulkee hyvin. Esteillä välillä hieman hankala, kun tuntuu vauhtia olevan vähän huononlaisesti. Luonnon helmassa on kuin kotonaan, eikä juuri pahemmin temppuile. Ajaa mieluusti fasaaneja takaa.

Komea näky vetämässä valjakkokärryjä. Siitä onkin kehittynyt yllättävän nopeasti kunnon valjakkohevonen, ja sijoituksiakin ollaan napattu. Vauhtia on yleensä hiukan liikaa, mutta onneksi ori on jo rauhoittunut hieman. Helppo valjastettava.

Kisapaikalla haikailee mahdollisten tammojen perään, varsinkin taluttaessa Vellu yrittää päästä tekemään vähän lähempää tuttavuutta. Suoritukseen keskittyminen on joskus hieman hankalaa, mutta yleensä kaikki sujuu kohtalaisen hyvin. Välillä heittäytyy hieman uppiniskaiseksi.

Sukuselvitys

Minä Itse oli kilpailematon juoksijaori, ja Velmu on sen ainoa jälkeläinen. Ori nukkui pois yllättäen noin 19 vuoden iässä.
Sankaritar oli kilpailematon juoksijatamma. Sillä on Velmun lisäksi toinenkin jälkeläinen, kilpailematon juoksijatamma, joka kuitenkin juoksi koelähdön hyväksytysti verrattain vanhalla iällä.

Jälkeläiset
Tamman tulee olla 1 polvinen ja vähintään 4-vuotias suomen(pien)hevonen.
Periyttää hieman äkäistä, mutta työintoista luonnetta ja suorityskykyä useampaan lajiin.

» 26.04.2009 sh-t. Kukkiksen Velmuilijatar (e. Donitsityttö
» 15.09.2009 sh-t. Kukkiksen Haltialaulu (e. Siksakki)
» 05.10.2011 sh-t. Kukkiksen Velmu-Tyttö (e. Kukkiksen Elpantyttö)
» 13.10.2012 sh-o. Hirttivaaran Velmu-Tähti (e. Hirttivaaran Tähtiralli)
» 26.01.2013 sh-o. Hirttivaaran Velmu-Hemmo (e. Kukkiksen Kastehelmi)
» 01.05.2013 sh-t. Hirttivaaran Kalliope (e. Kellottaja)
» 18.11.2017 sh-o. Hirttivaaran Velmu-Poika (e. Hiru-Hämy)

Päiväkirja

Kisakalenteri