Trullin Hämy-Valo
VIRTUAALIHEVONEN / A SIM-GAME HORSE
|
|
|
|
|
aikuiskuvat © tallin omaisuutta, varsakuvat © Vapaasti by AK
Meillä ei ollut tarkoituksena hankkia uutta varsaa Trullinummeen näin pian Vatun jälkeen, mutta kun löysin vanhan hoitohevoseni Osiirin Aukustin elävän orijälkeläisen, mieleni muuttui. Varsa oli saatava! Emäksi tulevaa varsaa varten olin valikoinut Hirttivaarassa asuvan Hiru-Hämyn ja kun kyselin astutusta Akun pojan Rouhimäen Valion omistajalta, vastaus oli myönteinen. Hämy syntyi maaliskuun alussa ja muutti meille Trullinummeen emänsä kotitallilta vieroituksen jälkeen. Tulevaisuudessa tamman kanssa tullaan keskittymään enemmän kouluratsastuksen pariin.
---
Hämy on sisimmiltään oikein kiva ja kiltti tamma, vaikka voikin ulospäin vaikuttaa välillä hieman angstiselta erakolta. Tamma ei juurikaan pidä muista hevosista, ja se vaatiikin hyvän oman tilan ja mahdollisuuden ottaa hieman etäisyyttä lajitovereistaan. Muutenkin Hämyllä tuntuu aina olevan jonkinalinen pieni angsti päällä ainakin ilmeen perusteella, mutta tämän ei kannata antaa hämätä.
Hoitotilanteissa Hämy pysyy melko hyvin paikoillaan. Tamma voi luimia ohi kulkeville hevosille ja jonkun inhokkitoverin kulkiessa ohi jopa hieman hypätä karsinan etuseinää vasten ilkeästi luimien. Tämä on kuitenkin pääasiassa harmitonta uhittelua, eikä tamma esimerkiksi tarhaillessakaan jaksa turhia muiden kanssa tapella. Ihmiselle Hämy ei tee mitään pahaa, vaikka voikin näyttää kovin kiukkuiselta hieman luimiessaan korvillaan ja kääntäessään takapäänsä karinaan tulevalle. Jos hoitaja ei tästä pelästy, Hämystä kuoriutuu oikein sosiaalinen ja hellyydenkipeä tamma, joka rakastaa rapsutuksia ja rapsuttelee itsekin mielellään takaisin. Fiksukin tämä tamma on, sillä sen kanssa ei varusteita pukiessa tai muutenkaan touhutessa juurikaan ongelmia tule.
Taluttaessa Hämy on reipas, mutta kuuliainen. Tuore ruoho ja koivunoksat saattavat joskus toki houkuttaa, mutta jos taluttajalla on vain riittävän napakka asenne, ei tamma viitsi edes yrittää lähteä herkkujen perään. Tarhaan päästettäessä Hämy malttaa odottaa riimunnarun irrottamista ja tarhasta hakiessa se usein tulee myös portille vastaan. Tarhassa riimun voi siis ottaa myös pois, mutta tammaa laitumelle päästettäessä se on ehdottomasti jätettävä päähän - Hämy nimittäin villiintyy päästessään isolle alueelle kirmaamaan eikä anna laitumelta kiinni kovinkaan helpolla, ja sen pyydystämiseen tarvitaankin paljon oveluutta ja pitkää pinnaa. Tarhassa Hämy viihtyy pääasiassa omassa rauhassaan, mutta kykenee myös jakamaan tarhan muiden kanssa, jos tarhakaverit vain ovat tamman mieleen ja kaikille on tilaa riittävästi. Eikä tamma koskaan tosissaan ole kellekään turpiin antamassa, vaikka omasta tilastaan hyvin huolehtiikin.
Hämyn ratsukoulutuksen kanssa edettiin melko hitaasti ja puhtaasti tamman ehdoilla. Ennen ratsukoulutuksen aloittamista tamma opetettiin ohjasajolle, jossa tamma onkin ihan perusmenijä; ei mikään täysi laiskimus, mutta toisaalta tamma ei ole myöskään jatkuvasti juoksemassa alta pois. Ratsuna Hämy on reippaanlainen, mutta malttaa tästä huolimatta kuunnella myös pidättäviä apuja. Parhaimmillaan raudikko on kouluratsuna, ja se osaakin koulukiemurat hyvin aina helppo A-tasolle asti. Esteillä tamma tarvitsee paljon tukea ratsastajaltaan, sillä esteet eivät ole se tamman ykköslaji. Puomit sentään menettelevät, mutta niitäkin tamma voi aluksi hieman tuijotella, joskin tämäkin on lähinnä vain sellaista "tuijottelen ihan tuijottelemisen ilosta"-pelleilyä. Maastossa Hämy on rohkea ja toimii hyvin sekä ratsain että ohjasajaen, tai miksei vaikka taluttaen. Mitään seuraneitejä Hämy ei siis välttämättä tarvitse mukaansa.
Suku
|
i. Rouhimäen Valio † rt sh 154cm koulupainote (heC) |
ii. Osiirin Aukusti † VH00-018-2970 / rt sh 157cm |
iii. Star-Valo evm / prt sh 160cm |
|
iie. Osiirin Lyyra evm / sh rt 155cm | ||
|
ie. V.T. Mirella † rt sh 150cm |
iei. Pellervo evm / sh | |
|
iee. Siljan Mira evm / sh | ||
|
e. Hiru-Hämy † VH15-018-2038 / lkk rt sh 160cm koulu- & valjakkopainote (heA, vaativa) |
ei. Hämminki VH14-018-0153 / rt sh 158cm |
eii. Härdelli evm / vprt sh 158cm |
|
eie. Limutiina evm / rt sh 154cm | ||
|
ee. Hiru-Peippo prt sh 165cm KTK-II |
eei. Varjo-Purje evm / tprt sh 168cm | |
|
eee. Hiru-Suippo evm / prt sh 164cm |
Isälinja: Rouhimäen Valio - Osiirin Aukusti (2)
Emälinja: Hiru-Hämy - Hiru-Peippo (2)
Hämyllä on kaksi polvea sukua virtuaalimaailmassa. Sen sukukatokerroin on 1,0. Tamman isän puolen sukulaiset ovat harraste- ja tuntihevosia, emän puolelta lähinnä koulu- ja valjakkohevosia sekä (entisiä) ravureita.
Hämyn isälinja alkaa entisestä hoitohevosestani, Golden Horsen tuntsarista Osiirin Aukustista (ex-nimeltään Augus de Osir). Akuksi kutsuttu ori teki uraa tuntiratsuna, mutta kilpaili elämänsä aikana myös raveissa, koulu- ja esteratsastuksessa sekä valjakkoajossa. Kilttiluonteinen raudikko jätti kuusi jälkeläistä, joista nuorin on Hämyn isä, vuonna 2010 syntynyt Rouhimäen Valio. Viljo on harrasteratsu eikä ole päässyt starttaamaan kilpakentillä. Hämy on tämän hamppuharjaisen kaverin ainoa jälkeläinen.
Hämyn emälinja alkaa piirretystä ex-ravuritamma Hiru-Peiposta. Hirpaksi kutsuttu tamma on kantakirjattu PKK:n kantakirjaan toiselle palkinnolle. Mukavaluonteisen ja rauhallisen tamman raviura päättyi tarhassa loukkaantumiseen, minkä jälkeen se on toiminut lähinnä pihakoristeena ja vammaisratsuna. Jälkeläisiä tammalla on kahdeksan, joista viisi on evm-hevosia. Hämyn emä Hiru-Hämy on pitkälti tammapainotteisen sisaruskatraan seitsemäs. Hilmaksi kutsuttu tamma on kilpaillut kouluratsastuksessa ja valjakkoajossa hyvällä menestyksellä. Mukavan ja tyynen luonteensa Hilma on perinyt emältään. Hämy on Hilman ensimmäinen varsa.
Jälkeläiset
|
Tämä hevonen on kilpaillut myös tarinakilpailuissa. Tarinakilpailuiden tuotokset löydät päiväkirjasta, hakusanana voit käyttää suluissa olevaa tekstiä (tarina #nro).
ERJ esteratsastus
14 kilpailua / 1 sijoitusta, joista 1 voittoja / 0 cup-sijoitusta
|
|
KRJ kouluratsastus
68 kilpailua / 13 sijoitusta, joista 2 voittoja / 0 cup-sijoitusta
|
|
MEJ maastoesteratsastus
5 kilpailua / 2 sijoitusta, joista 0 voittoja / 0 cup-sijoitusta
|
VMRJ matkaratsastus
2 kilpailua / 1 sijoitusta, joista 0 voittoja / 6 pistettä
VSR kilpailut suomenhevosille
12 kilpailua / 5 sijoitusta, joista 2 voittoja / 5 cup-sijoitusta
|
Villit kilpailut
24 kilpailua / 5 sijoitusta, joista 2 voittoja / 0 cup-sijoitusta
|
|
[1] "Tervehdys sujui hieman kiemurrellen, mutta loppurata paikkasi tämän virheen. Tarkka ja tasainen suoritus."
[2] "Arkisen mukava kuva, jossa on vanhahtava tunnelma. Toisten hevosten takapuolet ja kaukalo vievät ehkä liiaksi huomiota itse hevoselta. Pysähtyneeseen tilanteeseen tuo dynamiikkaa selvä tuulisää!"
Yleisiä ohjeita
|
Liikutusohjeet
|
Ruokinta
|
Varustekaappi
Vie hiiri varusteen päälle nähdäksesi tarkemman kuvauksen. Trullinummen hevosilla on myös yhteisiä tarvikkeita (mm. hoitotuotteita, pinteleitä, juoksutustarvikkeita, heijastimia ja kärryjä), jotka löydät täältä.
Varusteista kiitokset EQP:lle, Kivimetsän varusteelle, Mestyn varusteelle ja OddPixelille!
|
17. maaliskuuta 2016 / Vieroitus
|
Hämy virtoitettiin tänään emästään Hilmasta. Äiti ja tytär olivat saaneet tarhata tavalliseen tapaan tutussa tarhassa hevoskavereidensa kanssa. Hämy on jo erittäin rohkea ja itsenäinen tapaus, eikä sitä äiskän seura enää pahemmin kiinnosta. Kun kaksikkoa tuotiin takaisin talliin, vietiin Hilma takaisin omaan karsinaansa ja Hämy uuteen karsinaan. Pikkutamma vaikutti hieman hämmentyneeltä emänsä lähtiessä toiseen suuntaan, mutta suru puserossa se oli vasta uuteen karsinaansa päästyään. Hämy huutelikin kovasti emänsä perään ja Hilmakin tuntui hieman kaipaavan varsaansa. Hilma-emä kuitenkin rauhoittui pian syömään karsinaansa tuotuja heiniä, välillä toki Hämyn uuden karsinan suuntaan vilkuillen. Hämy taas ramppasi karsinassaan jonkin aikaa, mutta malttoi pikkuhiljaa rauhoittua ja syödä myös heiniään. Hämy asuu vielä pari päivää Hirttivaaran tiloissa ja totuttelee asumaan yksin. Kun tamma ei enää huutele pahasti emänsä perään se haetaan kotiin Trullinummeen. Kyseessä on tamman ensimmäinen pidempi automatka, mutta uskon, ettei Hämyn kanssa mitään suurempia ongelmia tule. Kaverikseen matkalle pikkutamma saakin jonkun kokeneemman matkustajan, joka toivottavasti rauhoittaa tamman mahdollisesti huonoja matkustushermoja. |
16. kesäkuuta 2016 / Ensimmäiset kilpailut
|
Päätimme tehdä tallimme hevosten kanssa uuden lajivaltauksen lähtemällä kokeilemaan keskiaikaratsastusta! Oikeastaan olin saanut Villen innostumaan ratsastusharrastuksesta juuri keskiaikaratsastuksen ja ritareiden avulla. Ville oli harjoitellut koko kevään ja alkukesän erittäin ahkerasti hevosjuttuja ja meno näytti jo ihan yllättävän mallikkaalta, joten tämän mieliksi lähdimme mittelemään keskiaikaratsastusluokissa Allu Expressin kilpailuihin. Lainasimme tuttavaltamme hevoskuljetusautoa, jotta saimme kaikki hevoset mukaan ja lähdimme ajelemaan kohti kilpailupaikkaa. Kyseessä olivat Villen ensimmäiset kisat ja raukka näytti olevan erittäin jännittynyt - vaikkei sitä tietenkään meille kehdannut ääneen myöntää! Ensimmäinen luokka oli noviisijousi, taulut, johon Ville osallistui Varrolla. Ville on joskus nuorena poikana harrastanut jousiammuntaa ja luokassa hevosen sai noviisitasolla pysäyttää ampumapaikalla, joten tämä luokka ei aiheuttanut Villelle paljoakaan ongelmia. Sijoitus tästä luokasta oli 3/6. Seuraavana vuorossa oli noviisimiekka, renkaat, johon Ville osallistui Vilkulla. Itse hieman jännitin tätä luokkaa, sillä Villen ja Vilkun yhteistyö ei ollut kotosalla ollut aina ihan parhaasta päästä, mutta Ville halusi välttämättä osallistua kisoihin myös Vilkulla. Turhaa huolestuin, sillä kaksikon yhteistyö sujui aivan loistavasti ja lopputuloksena oli ensimmäinen sija viiden osallistujan joukosta. Pikaisen hevosenvaihdon jälkeen luvassa oli noviisimiekka, kaalinpää. Myös tätä luokkaa jännitin, sillä Villellä oli ratsuna oma kasvattimme Hämy, jolle nämä olivat nuoren tamman ensimmäiset kilpailut. Myös tämän kaksikon yhteistyö yllätti minut positiivisesti Villen ja Hämyn sijoittuessa luokassa ensimmäiselle sijalle viiden osallistujan joukosta. Villen viimeinen luokka oli noviisikeihäs, heitto. Ratsuna tällä kertaa oli Vattu ja meno ei kyllä ollut kovin kaunista katseltavaa. Vattu vei Villeä ihan 100-0 eikä suoritus ollut kovinkaan loistelias. Päivä päättyi siis sijaan 5/5. Toisaalta Ville voi olla ihan tyytyväinen, sillä sijoittuihan hän kahdessa luokassa ensimmäiseksi ja yhdessä nippa nappa ruusukesijojen ulkopuolelle. Kun Villen kilpailurupeama oli saatu päätökseen, oli minun vuoroni osallistua yhteen luokkaan. Osallistuin Pipsulla Lady luokkaan. Meillä meni ihan mukiinmenevästi, mutta tyylikkyys ei tällä kertaa riittänyt ruusukkeille. Lopullinen sijoitus olikin 4/5. Päivän päätteeksi kotiin ajellessamme Ville istui tyytyväisenä kuskin penkillä, suunnitellen innoissaan jo seuraaviin turnajaisiin osallistumista. Taisi hevos- ja kilpailukärpänen nyt ihan tosissaan puraista meidän Villeä. |
10. maaliskuuta 2018 / Kilpailureissu Hengenvaarassa
|
Hämy sekä sen tallikaverit Vilkku ja Varro osallistuivat Hengenvaaran synttärijuhlien 10 päivää kestäneisiin kilpailuihin. Hämy osallistui ainoastaan kouluratsastukseen, josta se suoritti joka päivä kaksi helppo A-tasoista luokkaa. Matka kilpailupaikalle sujui yllättävän hyvin. Hämy matkusti yksin ja pojat kahdestaan trailerissa. Tamma oli pesty ja siistitty kilpailuja edeltävänä päivänä ja tavarat muutenkin laitettu vain pakkaamista varten valmiiksi. Tamma sai syödä aamuruuat rauhassa ja hengailla hetken karsinassaan, ennen kuin matka kohti Hengenvaaraa alkoi. Tamman varusteet pakattiin autoon ja raudikko sai itselleen kuljetussuojat jalkoihin ja fleeceloimi selkään. Hämy käveli varmoin askelein traileriin. Kun tamma oli saatu kiinni, trailerin takaluukku kiinni ja muutenkin kaikki valmiiksi, lähdimme ajelemaan kohti kilpailupaikkaa. Hämy matkusti tyytyväisen tottuneesti, heiniä mupeltaen. Kilpailupaikalla tamma käyttäytyi koko viikon erittäin hienosti. Itse suoritukset olivat melko vaihtelevia; kerran tamma sijoittui kuudenneksi päästen näin palkintosijoille, muuten tamma roikkui lähinnä top 40:ssä ja top 90:ssä. Tamman parhaat sijoitukset olivat lähinnä kisarupeaman alussa, joten ehkäpä tamma hieman väsähti pippaloiden loppua kohden. Toisaalta viimeisen päivän tamman osalta viimeisen luokan 27. sijoitus ei ollut mitenkään äärimmäisen huono, verrattuna ainakaan tamman muihin sijoituksiin kilpailurupeaman aikana. Kotimatka sujui niinikään rauhallisissa merkeissä. Omaan karsinaansa päästyään Hämy oli selkeästi hieman väsynyt pitkän reissun jälkeen. Vaikka mitään kovin suurta menestystä tamma ei tuonutkaan kotiin, olemme siihen erittäin tyytyväisiä hyvän ja mallikkaan käytöksensä puolesta. |
07. maaliskuuta 2018 / Ensimmäinen jälkeläinen
|
Pierre etsiskeli Keskustassa vanhempiehdokkaita tämän vuoden ensimmäisille suomenhevos- ja suomalaisille puoliverikasvateilleen. Tarjosin suomenhevosvarsoja varten lainaan Trullinummen puttelaumaa, ja lopulta Pierre kyselikin varsaa Hämystä ja omasta oristaan Kadotetusta Hapanterista. Yhdistelmä sopi minulle ja astutuksesta sovittiin. Hämy tiinehtyi hyvin heti ensiyrittämällä. Myös kantoaika sujui hyvin, ilman mitään ongelmia tai radikaaleja muutoksia tamman käytöksessä. Tänään oli vihdoin se päivä, kun Hämyn ja Hapsu-orin yhteinen jälkeläinen syntyi. Hämy oli näytellyt varsomisen merkkejä jo paria päivää aikaisemmin, joten olimme osanneet varata tammalle karsinaan olkia ja muutenkin valmistautua pian tapahtuvaan varsomiseen. Yövyin seuraavat yöt tallin yläkerran kammarissa ja tein tarkistuskierroksen pari-kolme kertaa yössä. Kun tänään kävin viimeistä tarkistuskierrostani aamuyöstä, oli Hämyn varsominen alkanut juuri hetkeä aiemmin. Mitään apua tamma ei oikeastaan tarvinnut, vaan varsominen sujui melko sutjakkaasti ja ongelmitta. Kun varsa vihdoin köllötteli olkipatjalla, oli Hämy hieman väsynyt ja hämmentynyt, mutta kuitenkin tyytyväisen oloinen. Pienen ihmettelyn jälkeen se alkoi myös nopeasti hoivata varsaansa. Läsipäinen varsa ponkaisi melko pian jalkeille ja lähti suunnistamaan kohti maitobaaria. Varsa vaikutti erittäin määrätietoiselta jo nyt, joten Hämyllä tulee olemaan varmasti paljon tekemistä lapsensa kaitsemisen kanssa! Kun olin varmistunut siitä, että sekä varsa että Hämy voivat hyvin, ilmoitin varsan syntymästä Pierrelle tekstiviestillä ja liitin mukaan vielä hieman hämyisen kuvan uudesta tulokkaasta. Varsan kasvattajan ja omistajan toiveiden mukaisesti oriksi osoittautunut varsa nimettiin Kadon Haprakseksi, mutta tuttujen kesken raudikkoa kutsutaan Rappaksi. Rappa saa asustella meillä täällä Trullinummessa vieroitukseensa saakka, jonka jälkeen se lähtee Pierren luo Kadotettuihin Suomenhevosiin. |
13. huhtikuuta 2018 / Kouluratsastusta Auburnissa (tarina #1)
|
Hämy osallistui muutaman muun trullislaisen kanssa Auburnissa järjestettyihin Kevätkarnevaaleihin. Kevätkarnevaalien ensimmäisenä viikonloppuna luvassa oli este- ja kouluratsastusta. Hämy nähtiin kouluratsastuksen Helppo A-luokassa, jossa tamma starttasi neljäntenä ja sijoittui 12 osallistujan joukosta viidenneksi. Sijoitukset arvottiin ja jokainen osallistuja sai kommentin suorituksestaan, joiden pohjalta ratsukon tuli kuitata osallistuminen määrittämättömän mittaisella tarinalla. Alla kuittauksemme Hämyn suorituksesta: "Hämy oli tänään oma, normaali itsensä. Tamma oli ollut verryttelyssä oikein hyvä ja kuuliainen, joten lähdimme myös itse kilpailusuoritukseen luottavaisina ja hyvillä mielin. Yhteistyö Hämyn kanssa pelasi hyvin paria pientä ratsastajasta johtunutta epäselvyyttä lukuun ottamatta, mutta mokailu ei onneksi vaikuttanut juurikaan radan suorittamiseen tai lopputulokseen. Tamman aiempaan kilpailumenestykseen verrattuna tämänpäiväinen suoritus oli melko rutiininomainen." Järjestäjän kommentti suorituksesta: "Hyvä suoritus, noin 66%" |
28. elokuuta 2018 / Geenitestailua
|
Olin jokin aika sitten ottanut Hämyltä jouhinäytteitä, joiden avulla halusin selvittää tamman geneettisen värin. Mitään suuria yllätyksiä en jaksanut testiltä odottaa, sillä mitään kovin ihmeellisen värisiä tapauksia tamman suvussa ei ollut - vain perinteisiä rautiaita. Kun geenitestin tulokset tänään tulivat, oli tulos seuraavanlainen: ee/Aa. |
02. syyskuuta 2018 / Rate My Ponyn ensiarvostelussa
|
Rakenteestaan tamma sai kohtalaiset 32%. Pää, kaula ja etuosa (25p.), runko ja takaosa (43p.) sekä jalat ja kaviot (28p.) rankattiin kaikki kohtalaisiksi. Luonteestaan tamma sai 36%. Kuuliaisuus rankattiin heikoksi (20p.), rohkeus (22p.), temperamentti (33p.) ja herkkyys (36p.) kohtalaisiksi sekä älykkyys hyväksi (70p.). Liikkeistään Hämy sai hyvät 59%. Käynti oli hyvä (58p.), ravi kohtalainen (35p.) ja laukka erinomaista (83p.). Taidoistaan tamma sai 49%. Voima arvioitiin heikoksi (18p.), kestävyys (38p.), ketteryys (48p.) ja hyppytekniikka (24p.) puolestaan kohtalaisiksi. Nopeus arvioitiin hyväksi (68p.) ja kokoamiskyky erinomaiseksi (98p.). Tilaisuuden ratsastettavuuskokeesta tamma sai 53 pistettä ja maininnan hyvä. Käytöksestään tilaisuuden aikana Hämylle kertyi pisteitä 57 ja niinikään maininta hyvä. |
16. joulukuuta 2018 / Jouluiset tarinakilpailut Katriinan tallilla (tarina #2)
|
Osallistuimme Hämyn kanssa Katriinan tallilla järjestettyihin KRJ:n alaisiin tarinakilpailuihin. Osallistuimme tamman kanssa helppo B-tasoiseen luokkaan, jossa tällä kertaa sijoituimme neljänsiksi seitsemän ratsukon joukosta. Alla meidän tuotoksemme luokkaa varten: "Joulu on ihanaa mielestäni ihanaa aikaa, vaikken pidäkään ylimääräisestä hössötyksestä ja kaupallisuudesta. Mitään suuria muutoksia se ei kuitenkaan arkeen luo. Hevosen pään muotoisen havukranssin ripustin kuitenkin tallin ovelle tuomaan edes hieman joulun tunnelmaa talliin. Tallikäytäville ja yläkerran satulahuoneeseen ripustin kanelitankoja ja kuivattuja appelsiininpalasia tuomaan mukavaa jouluista tunnelmaa. Halusin myös jonkin kivan jouluisen kuvan jonka julkaista sosiaaliseen mediaan joten Hämy sai poseerata kameralle hiippalakki päässään. Tamma ei kuitenkaan vaikuttanut kovin tyytyväiseltä ja seisoskeli koko kuvaussession naama nutturalla, joten taitaa joulukuvaan päätyä joku toinen humma. Aivan joulua edeltävänä päivänä kääräisen pakettiin myös lahjat muutamalle läheisimmälle ystävälleni sekä perheenjäsenilleni. Lahjapaperina käytän edellisiltä vuosilta säästettyjä papereita tai sanomalehtiä. Hevoset saavat joululahjaksi aamukaurojen joukossa yhdet joulupiparit. Ne ovat Hämyn herkkua! Joulun jälkeen hevoset pääsevät myös nauttimaan joulukuusista, jotka lähipiirini joulun jälkeen meille lahjoittavat. Meillä on perinteenä käydä myös rekiretkellä, mutta jos Hämy tulee mukaan ajelulle, se on yleensä mukana vain seuraneitinä ratsastajan kanssa." (Tehtäväkuvaus: Tarinoi siitä, miten joulunaika vaikuttaa sinun ja hevosesi elämään. Vimmastuuko humma jo kulkusen kilkkeestäkin vai ahmisiko se tilanteen salliessa mielellään kitaansa niin piparit, puustit kuin koristeetkin? Sisällytä tarinaan sanat havukranssi, hiippalakki, kanelitanko, lahjapaperi, rekiretki, tunnelma.) |
15. helmikuuta 2019 / Tie Tähtiin kouluvalmennus Hallavassa (taso heA, kutsu)
|
"Edellisten valmennusten tapaan kouluaidat nököttävät keskellä maneesia. Aloitamme ratsastamalla hevoset mahdollisimman rennoiksi ja kuuliaisiksi, sopivaa energisyyttä unohtamatta. Teemme paljon siirtymisiä myös askellajien sisällä. Alkuverryttejen jälkeen siirrymme suoraan laukkatyöskentelyyn. Nostot tehdään käynnistä ja laukassa ratsastetaan sekä kootumpia laukkavoltteja että lisätympää laukkaa pitkällä sivulla. Sitten siirrymme ravityöskentelyn pariin jossa jatkamme samalla teemalla kuin laukkatehtävänkin kanssa. Lopuksi jokainen saa ratsastaa yksitellen kouluradan alusta loppuun." Kuittauksemme valmennuksesta: Hämy on ollut viime päivinä aavistuksen kevyemmällä liikunnalla loskakelien ja tästä syystä hieman huonokuntoisen kentän vuoksi. Kokopäivätarhauksesta ja tarhakavereista huolimatta hamppuharjainen tammani oli päässyt keräilemään hieman ylimääräistä energiaa, joten valmennuksen alkaessa tamma tuntui jopa hieman kiireiseltä. Tuskallisen pitkältä tuntuva alkuverkka rupesi kuitenkin lopulta tuottamaan tulosta Hämyn hieman rauhoittuessa ja alkaessa keskittyä enemmän siihen, mitä siltä pyydetään sekä kulkemaan oikein päin. Laukkatyöskentelyn alussa Hämy tuntui taas hieman innostuvan, painavan enemmän kädelle ja kiirehtivän, mutta yritin itse istua hiljaa ja tyynenä satulassa ja olla provosoimatta tammaa yhtään enempää. Volteilla tamma tuntui lisäksi aavistuksen jäykältä oikeassa kierroksessa eikä asettunut niin hyvin kuin toiseen kierrokseen ja vaati muutenkin ehkä normaalia enemmän tukea. Suoralla ja vasemmassa kierroksessa ongelmia ei kuitenkaan ollut. Hämy myös onneksi rupesi taas rentoutumaan laukkatehtävien edetessä. Ravitehtäviin siirtyessä tamma tuntui viimeistään lopettaneen turhan kiirehtimisen. Kouluradan ratsastaminen hieman jännitti, sillä edellisestä radan ratsastuksestani oli ehtinyt vierähtää taas jo tovi. Toisaalta jännitystasot olivat ehtineet hieman laskea siitä, mitä ne olivat alkuverkan aikana Hämyn vain sinkoillessa ympäriinsä. Eihän rata tietenkään aivan täydellisesti meidän osaltamme sujunut, mutta itse koen, että siellä oli erittäin hyvääkin tekemistä sekä minulla että Hämyllä. Nyt myös tiedämme, mitä asioita meidän tulee harjoitella enemmän, eikä tähän kilpailurupeamaan lähteminen ja siinä ehkä pärjääminenkään tunnu enää niin mahdottomalta. Saamamme kommentti (kirjoittanut Aleksi): "Hämy vaikutti alkuverryttelyissä hyvin rauhattomalta. Halutun rentouden etsimisessä meni jokunen tovi niin hevosella kuin ratsastajallakin, mutta kun ylimääräiset energiat oli päästelty laukkatehtävässä, uskalsit sinäkin hengähtää siellä selässä. Raviosuuksilla näimme monta hyvää pätkää Hämyn esitellessä parhaita puoliaan." |
05. maaliskuuta 2019 / Tie Tähtiin kouluvalmennus Auburn Estatesissa (taso heA, kutsu)
|
Hallavassa järjestetyn valmennuksen ja ensimmäisen Tie Tähtiin -osakilpailun jälkeen sekä aavistuksen parempien kelien ansiosta olimme Hämyn kanssa saaneet taas enemmän rutiinia koulutuuppailuihin. Niinpä keskipäivän tienoilla suunnatessamme kohti noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsevaa Kallaa ja Auburn Estatesia, oloni oli erittäin motivoitunut ja positiivinen. Tammanikin vaikutti tyytyväiseltä matkaan lähtiessämme, joten lähtökohdat päivän valmennusta varten olivat mitä parhaimmat. Saavuimme valmennuspaikalle hyvissä ajoin. Koska oma valmennukseni ei alkaisi vielä ainakaan tuntiin, lähdimme mukaani henkiseksi tueksi lähteneen Kaisan kanssa maneesiin katsomaan aikaisempia valmennuksia. Olihan se mukava nähdä, millainen valmentaja olisi. Toki olen Auburnissa vieraillut jo viime vuonna kisaamassa, mutta utelias ihminen kun olen, halusin silmäillä hieman myös kartanon tiluksia. Hämy sai jäädä traileriin hetkeksi odottelemaan ja syömään vielä viimeisiä tulomatkan heiniään. Valmentajamme Isabella Sokka vaikutti hyvällä tavalla vaativalta, mutta samalla myös ystävälliseltä. Hetken aiempia valmennuksia seurattuamme palasimme Kaisan kanssa takaisin Hämyn luo. Tamma oli saanut heinänsä syötyä ja oli siirtynyt ullailemaan trailerin etuosan pienelle ikkunalle. Tamma vaikutti rennolta ja levolliselta purkaessamme sen ulos trailerista. Suitset olin pujottanut tammalle päähän ennen trailerista purkua, suojat ja satula sille puettiin lastauksen jälkeen. Sen verran vilpoinen ulkona oli, että jätin sille vielä fleeceloimen pepun päälle lämmikkeeksi suunnatessamme maneesiin. Seuraavaksi siirryimme maneesiin tekemään alkuverkkaa muiden ryhmäläisten kanssa. Tamman fleecestä luovuin pian parin kierroksen jälkeen, kuten myös omasta päällitakistanikin. Hämy vaikutti tänään erittäin vastaanottavaiselta ja se kuunteli hyvin kaikkia ihan pienimpiäkin apuja. Alkuverkassa meillä ei siis juurikaan ollut ongelmia, Hämy liikkui hyvin ja rennosti ja teki mukisematta kaiken, mitä siltä pyysi. Enpä muista, koska tamma olisi viimeksi ollut näin hyväntuulinen ja miellyttävä ratsastaa! Hyvä mielihän tästä tietenkin tuli, joten suuntasimme itse valmennuksen tehtäviin itseluottamusta puhkuen. Verkan jälkeen siirryimme tekemään valmennuksen pääasiallisia tehtäviä kahdeksikolle. Ravin nostettuani tunsin, kuinka Hämy kokosi ja kantoi itsensä hyvin. Sama fiilis jatkui myös laukassa sekä siirtymissä. Ennen laukanvaihtotehtävää annoin Hämyn hengähtää ja kävellä hetken hieman vapaammin, sillä tunsin tamman rupeavan vähän väsähtämään. Laukanvaihtoihin suuntasimme hieman pidemmässä muodossa ja pienestä väsymyksestä huolimatta tamma jaksoi suorittaa laukanvaihdot käynnin kautta hyvillä mielin ja kuuliaisesti. Laukanvaihtotehtävien jälkeen valmennus olikin sitten ohi. Saimme Isabellalta vielä hieman palautetta suorituksistamme loppuverkan aikana. Hölköttelimme ja kävelimme hetken melko vapain ohjin maneesissa, jonka jälkeen heitin fleecen tamman hikiseen selkään ja puin oman päällitakkini. Tämän jälkeen suuntasimme vielä rennoille loppukäynneille Auburnin lähimaastoihin valmentajamme luvalla, ennen kuin lastasimme kaikkensa antaneen Hämyn traileriin ja suuntasimme kotimatkalle. Kaiken kaikkiaan valmennuksesta jäi itselleni erittäin hyvä mieli. Kuten sanottua, Hämy oli parempi ratsastaa kuin pitkiin aikoihin ja kaiken lisäksi vielä erittäin hyväntuulinen. Oman ruotonikin jaksoin pitää suorassa lähes koko valmennuksen ajan. Kädet ja etenkin niiden kannattelu on usein se suurin kompastuskiveni, mutta tänään ei Isabellan tarvinnut niistäkään sanoa kuin ehkä kerran valmennuksen loppupuolella. Meille jäi valmennuksesta siis erittäin hyvä fiilis ja suuntaamme seuraavaan osakilpailuun todellakin kullankiilto silmissämme! |
10. maaliskuuta 2019 / Tie Tähtiin kouluvalmennus Saaristossa (taso heA, kutsu)
|
Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan minua oikeasti jännitti osallistua valmennukseen. Ilmoittautumista lähettäessäni en ollut tietenkään sen enempää tutkinut mitä valmennus pitäisi sisällään tai kuka ylipäätään toimisi valmentajana, vaan mitalien kiilto silmissäni yritin vain äkkiä saada itseni ja Hämyn mukaan kaikkiin mahdollisiin kissanristiäisiin, jotka edesauttaisivat Tie Tähtiin -kisassa. Kun sitten valmennuspäivänä saavuimme Saaristoon ja kävin hieman katsastamassa aiemman valmennuksen menoa, vaikutti ratsukoita ohjeistanut mies melko tiukalta ja topakalta tapaukselta. Tokihan se on hyvä, että valmentaja oikeasti vaatii valmennettaviltaan asioita eikä vain taputtele olalle vaikka homma ei aivan menisikään ihan oppikirjan mallin mukaisesti. Itse olen kuitenkin ehkä enemmän sellaista sunnuntaihumputtelija eikä haittaa vaikka kaikki ei olisikaan aivan tip top, joten totta kai tiukempi kuri ja noussut vaatimustaso pistää hieman jännittämään. Jo alkuverryttelyn aikana tunsin Henryn pistävän katseen analysoimassa ratsastustani ja Hämyn etenemistä. Yritin parhaani mukaan istua mahdollisimman suorassa ja oikeaoppisesti, mutta tottahan toki käteni välillä ihan huomaamattani lähtivät nojailemaan hevosen harjan vierelle. Siitä tuli tietenkin sanomista ja melko useaan otteeseen jo ennen itse valmennuksen tehtäviä. Ihan aiheestahan Henry kyllä sanoi, ei siinä. Lopulta siirryimme tekemään pohkeenväistöä täyskaarrosta. Pohkeenväistö on Hämylle ollut aina helppo nakki ja tamma suorittaa kyseisen liikkeen vaivattomasti ja pienistä avuista, joten itse koin ainakin onnistumisen tunnetta tyylipuhtaista ja hallituista väistöistä. Vastalaukan nosto ei kuitenkaan sujunut aivan yhtä mallikkaasti, ja muutamalla ensimmäisellä kerralla tammani joko puski sisäpohjetta vasten tai nosti myötälaukan. Henry neuvoi tilanteessa tiukasti, mutta hänen vinkeistään oli selkeästi hyötyä, sillä lopulta vastalaukat alkoivat sujua. Siirtymistehtävissä meillä ei Hämyn kanssa ollut juurikaan ongelmia. Tamma kuunteli hyvin kaikkia apuja ja siirtymät olivat pääasiassa sujuvia. |
17. maaliskuuta 2019 / Tie Tähtiin 2. osakilpailu (kutsu)
|
Vihdoinkin oli Tie Tähtiin toisen osakilpailun aika. Helmikuun ensimmäinen osakilpailu meni meidän osaltamme melko heikosti, vaikka yhdessä valmennuksessa kävimmekin ennen kisapäivää. Tappiosta harmistuneena ja toisaalta myös uutta puhtia saaneena olimme valmentautuneet tätä toista osakilpailua varten aktiivisemmin ja treenanneet enemmän myös kotioloissa, kun säät olivat sen sallineet. Hämykin oli ollut melko hyväntuulinen, joten lähdimme tämän päiväiseen koitokseen itsevarmoina. Aikaisin aamulla hevostraileriin oli pakattu Hämy-tamma sekä Varro-ruuna, jotka jäivät omaan matkustusosioonsa taistelemaan matkaa varten varustetuista heinistä. Kaisan auto oli ahdettu täyteen kilpailuissa tarvittavia varusteita ja takapenkillä nuokkui mukaan henkiseksi tueksi ja hevosenhoitajaharjoittelijaksi lähtenyt Joonas. Matka kilpailupaikalle Seppeleeseen oli onneksi melko siedettävän mittainen ja nuori Joonaskin oli ennättänyt virkoamaan päivän uurastusta varten. Kilpailupaikalla Kaisa hoiti ilmoittautumisen samalla, kun Joonas avusti minua varustamaan Hämyn. Tamma oli harjattu huolellisesti jo kotona Trullinummessa, joten nyt riitti että kuljetusloimen alle jääneille pölyille näytti vain hieman pölyharjaa ja selvitin otsatukasta siihen matkan aikana ilmestyneen takun. Tamma mulkoili tyytymättömänä muutaman metrin päässä ollutta traileria, jonka ikkunasta näkyi uteliaan oloisen ponin siluetti. Joonas sinkoili tamman ympärillä ja huolehti, että ratsuni oli varmasti riittävän puhdas ja kaikki varusteet olivat mukana ja koska meidän tulisi viimeistään olla verkkaamassa jajaja... Olin juuri vaihtamassa päälle kisatakkia ja nyökkäilin Joonaksen huomioille ja muistutuksille, kun Kaisakin saapui lopulta paikalle ja avusti minut Hämyn satulaan, jonka jälkeen lähdin tammani kanssa kohti verryttelyaluetta. Verkassa Hämy katsoi ylimielisen happamasti muita samalla alueella olevia hevosia. Olin sitaissut tamman häntään punaisen rusetin ihan varmuuden vuoksi, mutta siitä huolimatta pari kertaa joku kanssaratsukko ajautui vähän turhankin lähelle Hämyä. Tamma onneksi tyytyi vain mulkoilemaan mokomia sen omaan tilaan pyrkijöitä murhaavalla katseella. Hämy oli ensialkuun ehkä aavistuksen kankea, mutta vertyi ja notkistui lopulta riittävän pyörittelyn jälkeen. Joonas halusi välttämättä antaa tammalle vielä pienen porkkananpalan ennen suoritustamme. "Ihan vaan että Hämyllä olisi parempi mieli," poika tokaisi. Ja niinpähän vain näytti tamman ilme jälleen kirkastuvan! Sitten tuli meidän vuoromme ratsastaa päivän rata. Saavuimme kouluaitojen sisäpuolelle rytmikkäässä laukassa, teimme tyylipuhtaan pysähdyksen ja lopulta alkutervehdyksen jälkeen lähdimme toden teolla ratsastamaan rataa. Hämy oli todella mukava ja kevyt ratsastaa, mutta vastapainona se kuunteli hyvin myös pidättäviä apuja. Samalla kun yritin muistaa rataa, yritin myös pitää istuntani mahdollisimman hyvänä. Ja muistaa kantaa kädet! Lopulta rata olikin jo ohi ja olimme jo lopputervehdyksessä. Hiestä höyryävä tammani eteni reipasta käyntiä pois radalta samalla, kun kehuin sen maasta taivaisiin. Tämä oli varmaan yksi parhaita suorituksiamme ikinä! Joonas toi minulle viltin, jonka heitin Hämyn selkään ja ratsastin vielä kevyet loppuverkat, ennen kuin suuntasimme takaisin trailerille. |
30. maaliskuuta 2019 / Tie tähtiin kouluvalmennus Sateentallilla (kutsu)
|
Aktiivisemmasta valmentautumisesta oli ollut hyötyä ja Tie Tähtiin -kilpailun toisessa osakilpailussa olimme pärjänneet Hämyn kanssa jo hieman paremmin kuin ensimmäisessä. Kilpailusuorituksissamme oli ollut jonkin verran turhanpäiväistä kisahermoilua, minkä lisäksi vastassamme oli monia kovia ratsukoita. Palkintosijoille emme siis olleet vielä yltäneet ja kokonaisrankingissakin olimme jossakin puolen välin tienoilla. Kaikesta huolimatta suhtauduin kilpa- ja valmennusrupeamaan hyvillä mielin, ja samalla positiivisella asenteella suuntasimme myös tämänpäiväiseen valmennukseen. Alkukäyntejä ratsastaessamme valmentajamme Susanna kertoi hieman tarkemmin päivän valmennuksen sisällöstä. Alkuverryttely tehtiin omatoimisesti. Itse keskityin lähinnä kaareviin uriin ja erilaisiin taivutteluihin, kuten ympyröihin, kaikissa askellajeissa. Teimme Hämyn kanssa myös jonkin verran siirtymisiä. Susanna antoi joitain neuvoja ja kommentteja, lähinnä pieniä vinkkejä istuntaan ja apujen käyttöön liittyen. Alkulämpöjen jälkeen aloitimme väistötehtävistä. Väistätimme uralta keskelle ja takaisin ensin käynnissä, myöhemmin myös ravissa. Kulmiin tehtiin lisäksi etu- ja takaosakäännökset, jotka olivat meille aluksi hieman ongelmallisia Hämyn vain juostessa hutiloiden kulmatehtävän läpi. Muutaman yrityksen jälkeen myös tämä tehtävä alkoi sujua, kun sain rauhoitettua mieleeni nousevan ärsytyksen ja tamma tajusi mitä siltä oikein yritän pyytää. Väistö- ja käännöstehtävien jälkeen teimme käynnissä tehtävää, jossa mentiin ensin kymmenen askelta lisättyä käyntiä, sitten saman verran koottua käyntiä. Tämä tehtävä oli meille melko helppo, eikä Susannallakaan ollut antaa muuta kuin positiivista palautetta. Seuraavaksi olikin välikäyntien vuoro. Hämy askelsi reippaasti eteenpäin ja vaikutti tyytyväiseltä. Välikäyntien jälkeen lähdimme tekemään ravitehtävää, jossa pitkällä sivulla pyydettiin hevosta lisäämään ja lyhyellä kokoamaan askeltaan. Lisäksi lyhyen sivun puolivälissä tehtiin 10 metrinen voltti. Myös tämä tehtävä oli meille helppo, ja Hämy vastasi hyvin apuihini ja kantoi itsensä hyvin. Kun Susanna oli tyytyväinen kaikkien ryhmäläisten suorituksiin siirryimme seuraavaan tehtävään, eli laukannostoon sekä kolmikaariseen kiemurauraan. Tässäkään tehtävässä meillä ei ollut suurempia ongelmia, ainoastaan laukka meinasi vastalaukkaosuudella hiipua parilla ensimmäisellä suorituskerralla ennen aikojaan. Lopulta saimme tehtyä myös pari mallikasta nappisuoritusta, joista kiitin tammaani taputtamalla sitä kaulalle. Vielä ennen kouluradan ratsastusta teimme samankaltaista tehtävää kuin hieman aiemminkin, mutta laukassa. Pitkät sivut ratsastettiin siis lisätyssä ja lyhyet kootussa laukassa, minkä lisäksi lyhyellä sivulla ratsastettiin voltti. Hämy teki työtä käskettyä ja eteni tarmokkaasti eteenpäin, eikä esittänyt vielä juurikaan väsymisen merkkejä. Toki viimeistään tässä vaiheessa tamman karvan pintaan oli kohonnut kevyt hikikerros, mutta tamma vaikutti muuten edelleen yhteistyöhaluiselta, eteenpäinpyrkivältä ja reippaalta. Omaa kouluradan ratsastusvuoroamme odotellessamme annoin tamman hieman kävellä ennen valmennuksen viimeistä rutistusta. Kouluradan ratsastukseen lähdin itsevarmana. Rataa ratsastaessani yritin muistella kaikkia valmennuksen aikana Susannan kertomia vinkkejä oman ratsastukseni suhteen sekä kaikkea muuta palautetta, mitä aiemmista valmennuksista sekä kilpailuista olimme Hämyn kanssa saaneet. Radan tehtävät olivat minulla jo hyvin muistissa, joten sen osalta meillä ei ollut hankaluuksia. Hämy eteni radalla tarmokkaan innostuneesti ja oli hyvin kuulolla. Yksi pieni väärinkäsitys meinasi tosin radan loppuvaiheilla tulla, mutta sain korjattua kommunikaatiokatkoksemme nopeasti. Susanna oli melko tyytyväinen rataamme ja antoi lopuksi vielä hieman rakentavaa palautetta sekä kouludaran ratsastukseen että koko tämänpäiväiseen valmennukseen liittyen. |
07. huhtikuuta 2019 / Tie tähtiin 3. osakilpailu (kutsu)
|
"Ristus sentään, vihdoin ollaan perillä," tokaisin hieman väsyneesti apukuskin paikalla istuneelle Kaisalle kääntyessämme vihdoin parin-kolmen päivän matkanteon jälkeen Lehtovaaran pihaan. Kaisa vain murahti jotakin vastaukseksi, sillä nainen oli selkeästi kypsä näin pitkään ajomatkaan vain yksien kisojen takia. Yritin vielä tunnelmaa keventääkseni heittää jotain hauskaa läppää ennen kuin nousimme autosta tutkailemaan tallialuetta ja laittamaan Hämyä kisakuntoon, mutta vastaus huulenheitolleni oli vain jäätävä mulkaisu. Kotimatkasta oli tulossa varmasti ratkiriemukas! Hämykään ei selkeästi ollut kovin innostunut jouduttuaan seisoskelemaan kuljetuskopissa näin pitkää matkaa ja monena peräkkäisenä päivänä. Trailerin etuoven avatessani minua olikin vastassa kiukkuisen oloinen tamma, joka minut nähdessään intoutui vielä paukauttamaan trailerin lattiaa kipakasti takasellaan, ihan vain tehdäkseen selväksi tyytymättömyytensä tilanteeseen. Lisäksi Hämy oli kaikesta päätellen kyllästynyt matkaseuralaiseensa, Varro-ruunaan, sillä tätäkin tamma mulkoili välillä tyytymättömänä ja kehtasi jopa vähän vilautella tälle hampaitaankin. Hämmentynyt Varro-rukka puolestaan oli liimautunut aivan trailerin toiseen laitaan pällistellen viattomana välillä minua ja välillä vieressään vauhkoavaa pirttihirmua. Onneksi ruunanrupukka oli sentään uskaltanut pitää puolensa matkaheinien suhteen eikä ollut vastannut tamman provosoivaan käytökseen vihamielisesti. Sehän tästä olisikin puuttunut, että suomenhevoskaksikko olisi ruvennut sotimaan keskenään kesken matkanteon! Kun otin Hämyn pois trailerista, kävelyttelin sitä hieman. Tammalle oli selkeästi kertynyt hieman ylimääräistä virtaa kaiken paikoillaan olon jäljiltä. Lisäksi sen asenne ei juurikaan parantunut sen päästessä vetreyttämään koipiaan ja alkaessamme Kaisan kanssa varustaa tammaa päivän kisarupeamaa varten. Ei, vaikka miten yritin lahjoa sitä herkuilla ja rapsutuksilla. Keli oli sen verran keväinen ja suotuisa, että verryttelyalue oli saatu järjestettyä tallin ulkokentälle, ja sinne suuntasimmekin edelleen happaman ratsuni kanssa. Jostain kumman syystä muut alueen ratsukot pysyttelivät hyvän välimatkan päässä meistä. Ehkä Hämy vain näytti niin kypsältä koko touhuun mulkoillessaan murhaavasti jokaista mielestään liian lähelle eksynyttä ratsukkoa, etteivät muut viitsineet ottaa sitä riskiä, että tammani rupeaisi purkamaan kiukkuaan myös kanssaratsukoihin. Minua tämä ei haitannut, sillä yleensä tuntui muiden ajautuvan turhankin lähelle, vaikka Hämyn häntää koristikin aina kilpailuissa ja muissa tapahtumissa punainen rusetti. Eihän tamma tietenkään koskaan ollut ketään potkinut, mutta onhan se kieltämättä mukavampi, että ratsu keskittyy tekemiseen eikä vänkyröi aina jonkun kanssaratsukon tunkeutuessa tamman omaan tilaan. Verkassa olin saanut Hämyn mukavan vetreäksi pitkän matkan jäljiltä ja tamma tuntui olevan ihan kiitettävän hyvin avuilla sen mielentilan huomioon ottaen. Parhaimmillaan tamma ei missään nimessä ollut, mutta ainakin se teki mitä siltä pyydettiin eikä turhaan vängännyt vastaan, eteenpäinpyrkimystäkin löytyi tänään hyvin omasta takaa. Kun meidän suorituksemme aika tuli, suuntasimme Hämyn kanssa kohti maneesia. Matkalla tamma huokaisi dramaattisesti ja viuhtoi pari kertaa kiukkuisesti hännällään. Yritin pitää mieleni positiivisena, vaikka tietenkin olin valmistautunut siihen, että tämänpäiväinen kilpasuoritus tuskin tulee olemaan parhaimmasta päästä. |
19. huhtikuuta 2019 / Tie tähtiin kouluvalmennus Hallavassa (kutsu)
|
Tinulla ei ollut kovinkaan suuret odotukset tämänpäiväisen valmennuksen suhteen, sillä Hämy oli kiimahuuruissaan käyttäytynyt tänään kaikkea muuta kuin yhteistyöhaluisesti, minkä lisäksi muut hevoset tuntuivat ärsyttävän tammaa enemmän kuin normaalisti. Valmentaja Aleksi oli alkuverryttelyn aikana antanut joitain neuvoja, mutta Tinusta tuntui, ettei tammaa ollut tänään kesyttäminen. Valmennus oli kuitenkin maksettu ja Hallavaan saakka jo saavuttu, joten luovuttaminen ei tullut kyseeseen. Nainen lähtikin siis hieman lannistunein mielin suorittamaan päivän ensimmäistä varsinaista valmennustehtävää mutta halusi sisimmässään silti uskoa, että kyllä tänään onnistumisiakin voisi tulla. Ehkä. Pitkän sivun alkuun kaksikko ratsasti ensin voltin. Voltti sujui ihan hyvin, se oli symmetrinen ja hyvän kokoinen, ja Hämy hieman kiireisestä askeleestaan huolimatta taipui hyvin. Suoran avotaivutuksesta ei kuitenkaan tullut yhtään mitään tamman vain juostessa eteenpäin ja mulkoillen kiukkuisesti aavistuksen liian lähelle ajautunutta kanssaratsukkoa. Puolessa välissä suoraa tehty voltti sujui välttävästi, jonka jälkeen tamma jälleen juoksi sulkutaivutustehtävän läpi. Pääty-ympyrällä Tinusta kuitenkin tuntui, että Hämy olisi vihdoinkin ollut hetken kuulolla, ensimmäistä kertaa koko valmennuksen aikana. Uudelleen avotaivutusta hakiessa tamma teki hetken nöyrästi siltä pyydettyä tehtävää, mutta voltin jälkeen hyvä tunne katosi ja sulkutaivutus muuttui lähinnä tahtojen taistoksi. Tamman tehdessä hetkellisesti täys stopin Tinu tunsi, kuinka hänen poskensa alkoivat hieman punoittaa. Lopulta Tinu ja Aleksi olivat kuitenkin ihan tyytyväisiä, että Hämy väläytteli muutamia ihan hyviäkin pätkiä riittävien toistojen jälkeen. Seuraavaksi siirryttiin nelikaariselle kiemurauralle. Ensisimmäinen kaari edettiin laukassa, ja sitähän Hämy tarjosi kun pyydettiin. Kyyti oli melkoista, mutta Tinu sai himmattua tamman takaisin raviin, kun tuli aika siirtyä hitaampaan askellajiin. Toisen ja kolmannen kaaren voltit tuntuivat tamman kiirehtimisestä huolimatta sujuvan muuten ihan hyvin. Viimeisen kaaren laukka oli lähes yhtä kiireistä kuin ensimmäisenkin, mutta tällä kertaa Tinu oli osannut varautua reipaaseen lähtöön paremmin. Kulmaan ratsastus ei sujunut aivan niin hyvin kuin Tinu oli ajatellut, mutta pitkällä sivulla lisätty laukka näytti ja tuntui jo hieman hallitummalta. Kun Tinu ja Hämy tekivät nelikaarisen tehtävän uudestaan, oli meno tällä kertaa jo paremman näköistä ja mukaan mahtui pari ihan onnistunuttakin pätkää, joista Tinu kiitti tammaansa kehumalla. Välikäyntien aikana Hämyn kiukku tuntui rupeavan jo hieman laantumaan. Takaisin harjoitusraviin siirtyminenkin oli varmaan hallituin tähän saakka. Myös laukannosto oli tyylikäs ja lähes oppikirjan mallin mukainen. Laukanvaihdot pituusjalkaisijan ylittäessään ratsukko teki nopeasti parin raviaskeleen kautta, mutta Tinun yllätykseksi vaihdot sujuivat melko onnistuneesti. Tuntui, että Hämykin rupesi lopulta hieman jo rentoutumaan ja myötäämään, eikä vängännyt kaikesta niin pahasti vastaan. Kun Tinu vihdoin pyysi tamman takaisin käyntiin, näkyi naisen aiemmin niin kovin vakavalla naamalla jo ehkä pieni hymyntapainen. Kun ratsukko pitkällä sivulla siirtyi jälleen harjoitusraviin, oli Tinunkin harmistunut mieliala muuttunut jo huomattavasti positiivisemmaksi. |
28. huhtikuuta 2019 / Tie tähtiin 4. osakilpailu (kutsu)
|
Jännitystä ei ollut juurikaan havaittavissa, kun nousin Hämyn satulaan. Kokonaistuloksissa sijoituksemme olisi jo melko pitkälti sinetöity jonnekin luokkamme häntäpäähän, eikä edes kärkisijalle ratsastus tämänpäiväisessä finaalissa takaisi meille mainetta ja kunniaa. Niinpä päätin ottaa tämän päiväisen kilparupeaman ihan puhtaasti kokemuksen kannalta. Hämykin oli ollut viime aikoina taas hieman tasaisempi ja mukavampi, joten tarkoituksena oli vain keskittyä hyvään rataan, ratsastukseen ja kilpailukokemukseen. Ainoa asia, mikä sai mieleni käymään hieman ylikierroksilla, oli ystäväni Kaisan ja Varro-ruunani menestys. Kaksikko oli tainnut jo sinetöidä ykkössijan esteillä omassa luokassaan. Siitä huolimatta hieman jännitin, miten heillä tänään sujuisi. Annoin Hämyn kävellä melko vapaalla ohjalla kohti verryttelyaluetta. Kävelimme ja hölkkäsimme melko pitkään, jotta ratsuni vertyisi kunnolla. Muutenkin teimme paljon taivutteluja, askellajinvaihtoja ja kaikkea, mistä olisi hyötyä pian ratsastettavalla kouluradalla. Ilma oli mukavan lämmin, ja aurinkoisesta kelistä ja hieman turhan paksusta takista johtuen olinkin jo aivan hikinen ennen itse kilpasuoritusta. Hämy tuntui nauttivan miellyttävästä kevätsäästä, mikä taisi vaikuttaa positiivisesti myös tamman mielialaan. Verryttelyn lopussa Hämy tuntui erittäin yhteistyöhaluiselta ja kuuliaiselta, minkä lisäksi siltä löytyi mukavasti eteenpäinpyrkimystä. Kun meidän kilpasuorituksemme vuoro tuli, lähdimme Hämyn kanssa verryttelystä kohti koulurataa hyvillä mielin. Kaisa hihkaisi meille vielä viimeiset tsempit samalla, kun nostin tamman kanssa ravin suunnataksemme kohti kouluaitoja, radan pituushalkaisijaa ja lopulta tervehdystä, joka aloittaisi viimeisen rutistuksemme Tie Tähtiin -ratsastuskilpailussa. (Kirjoittajan huomautus: todellisuudessa kyseessä ollut kilpailusarjan neljäs osakilpailu eikä finaali, kuten teksti antaa ymmärtää, joten tuotos ei sisällöllisesti sovi täysin osakilpailupäivään. Taustalla kirjoittajan omat sekoiluit :D Pahoittelut.) |
12. toukokuuta 2019 / Tie Tähtiin yhteenveto
|
Koko alkuvuosi on Hämyn kanssa kulunut Tie Tähtiin -ratsastuskilpailusarjan parissa. Ensimmäinen osakilpailut ratsastettiin helmikuussa ja finaali tänään, toukokuussa. Kilpailusarja on tarjonnut osallistujilleen myös valmentautumista osakilpailuita varten, joten kevään aikana olemme käyneet Hämyn kanssa muutamia kertoja ratsastamassa myös valvovan silmän alla. Valmennusten hyvää tuntumaa ja ratsastusta emme kuitenkaan valitettavasti saaneet siirrettyä itse kilpailutilanteeseen, mutta toisaalta vastassamme oli myös neljätoista muuta taitavaa ratsukkoa, jotka tarjosivat kovan vastuksen. Neljän osakilpailun aikana sijoituksemme Hämyn kanssa huitelivat lähinnä luokan häntäpäässä, mutta parhaan ratsastussuorituksemme teimme finaalissa, jolloin sijoituimme kuudensiksi 15 ratsukon joukosta. Koko kilpailusarjan aikana keräsimme tamman kanssa 18 rankingpistettä sijoittuen kokonaistuloksissa 11. sijalle. Vaikka palkintoja emme tamman kanssa kotiin päässeetkään tuomaan, oli Tie Tähtiin oikein antoisa ja mukava kilpailukoitos, jonka ansiosta olen itse kehittynyt ratsastajana ja kerännyt kilapilukokemusta, minkä lisäksi yhteistyö Hämyn kanssa, joka niinikään on päässyt näkemään maailmaa, on parantunut. Kenties lähdemme ensi vuonna lähdemme kisaan uudestaan, ken tietää. Nyt Hämyä kuitenkin odottaa alkava kesä ja laidunkausi. |
Hämy ikääntyy satunnaisesti. Tamma on ikääntynyt 6-vuotiaaksi niin, että n. 4kk=1a ja 4-vuotiaaksi niin, että n. 1kk=1a.
|
|
13-vuotias - 24.08.2023 14-vuotias - 15-vuotias - 16-vuotias - 17-vuotias - 18-vuotias - 19-vuotias - 20-vuotias - |
21-vuotias - 22-vuotias - 23-vuotias - 24-vuotias - 25-vuotias - 26-vuotias - 27-vuotias - 28-vuotias - 29-vuotias - 30-vuotias - |