Hirttivaara

Esittely

Hirttivaaran tilat sijaitsevat eteläisessä Hämeessä, kuvitteellisessa muutaman sadan asukkaan Hiidenkylässä. Asfaltoidulta ja osittain valaistulta kylätieltä on Hirttivaaraan päästäkseen ajettava muutaman kilometrin matka pääsääntöisesti hyväkuontoista hiekkatietä, joka halkoo hämäläistä pelto- ja metsämaisemaa. Peltojen takana voi nähdä läheisen Hattarajärven laineiden kimaltelevan auringonpaisteessa.

Lyhyesti esiteltynä Hirttivaaran tallialueeseen kuuluu tallirakennus, pihatto, kenttä, maneesi, tarhoja sekä kesälaitumia ja tallin omistajaperheen asunto. Lisäksi alueella on pari vanhaa piharakennusta. Tallialuetta kiertää reilun kilometrin mittainen hiekkarata, "oma lenkki", joka on rakennettu hevosten liikutusta varten. Lisäksi tallin lähimaastot ovat erinomaiset ratsain ja kärryillä liikuttaviksi: löytyy hiekkatietä, metsätietä ja pienempää polkua, järvenrantaa uittamista varten ja lisäksi lähipellolla saa kulkea hevosten kanssa syksyisin sänkipellolla ja talvisin hankitreenin merkeissä.

Tallit ja pihatto

Punamultaisen tallirakennuksen alkuperäinen osa on rakennettu 1940-luvun kieppeillä navetaksi. Rakennus remontoitiin talliksi 2000-luvun puolen välin tienoilla ja siihen tehtiin pari vuotta tämän jälkeen vielä hieman lisämuutoksia sekä laajennusosa. Talli on pyritty remontoimaan vanhaa kunnioittaen, vaikka rakennus sisältääkin kaikki tarvittavat modernit hienoudet. Tallissa on karsinat yhteensä 15 hevoselle: tallin vanhalla puolella on tilat yhdeksälle ja uudella puolella kuudelle hevoselle. Karsinoiden lisäksi tallista löytyy pesutila sekä tilat hevosten varusteiden ja rehujen säilytystä varten.

Tallin karsinat ovat mukavan tilavat ja niissä käytetään kuivikkeena olkipellettiä. Erillisiä varsomiskarsinoita ei välttämättä tarvita, mutta tarvittaessa karsinoista voidaan poistaa väliseinät suuremman tilan luomiseksi. Karsinoissa on perusvarustuksena juoma-automaatti, rehukuppi sekä suolakivi telineineen. Nämä on pyritty sijoittelemaan karsinoissa mahdollisimman matalalle niin, että hevoset saavat syödä ja juoda mahdollisimman luonnollisessa asennossa. Hevosilla on lisäksi mahdollisuus seurata tallikäytävän tapahtumia karsinoiden ovien yli, mutta tämä voidaan tarvittaessa myös estää.

Lantala ja kuivikekatos sijaitsevat tallirakennuksen vieressä. Samassa tilassa säilytetään myös kottikärryjä, talikoita ja muita tarvikkeita. Heinäpaaleja säilytetään tallin vintillä, josta paaleja voi tiputella alas tarvittavat määrät heinäluukun kautta. Vaihtoehtoisesti heinää voi kuljettaa talliin myös ulkokautta normaaleja kottikärryjä suuremmilla heinäkärryillä. Vintillä on myös lämmitettyä säilytystilaa esimerkiksi ylimääräisille varusteille.

Uusi talli on valmistunut alkusyksystä 2021. Aavistuksen syrjempänä tallipihan keskuksesta sijaitsevassa tallissa on karsinat kymmenelle hevoselle. Varustelultaan karsinat vastaavat pitkälti päätallin karsinoita. Uudesta tallista löytyy karsinoiden lisäksi yhdistetty rehu- ja varustehuone sekä vesikarsina. Lisäksi tallin ikkunat on mahdollista avata niin, että hevoset pääsevät seuraamaan lähiympäristön tapahtumia.

Vuonna 2014 valmistunut seitsemän hevosen kylmäpihatto sijaitsee omistajaperheen talon takana. Pihattotarhan maasto on pyritty pitämään mahdollisimman vaihtelevana ja liikkumiseen kannustavana, joten sieltä löytyy niin tasamaata, metsää kuin mäkeäkin. Hiekkaa on ajettu ainoastaan pihaton kulkuaukkojen sekä ruokintapisteiden ympärille, mutta tarvittaessa tietenkin myös muita hevosten käyttämiä reittejä huolletaan ja kunnostetaan. Alueella on myös väliaitoja ja hevosten käytettävissä olevaa ulkoilutilaa voidaan tarvittaessa rajata. Pihatosta löytyy sisältä pari lämmitettyä juoma-automaattia, suolakivi, pieni säilytystila rehuille ja muille tarvikkeille, lämmitetty pieni varustehuone sekä karsina sairastapauksia sekä hevosten varustamista ja muita hoitotoimenpiteitä varten. Hoitotoimenpiteet voi suorittaa myös käytävällä, mihin hevosen saa kahdelta puolen kiinni. Pihattohevoset ovat vapaalla heinällä ja heinäpiste sijaitsee hieman kauempana pihattorakennuksesta.

(Karsina- ja ruokailukuva © AK)

Ratsastusmahdollisuudet ja ulkoilu

Tallin välittömässä läheisyydessä sijaitsee valaistu ja aidattu ratsastuskenttä, jonka tallin puoleisessa päädyssä on pieni, erittäin vaatimaton katsomo. Kentän vieressä tallista katsottuna oikealla on hieman kenttää pienempi puurakenteinen maneesi, josta löytyy myös pieni katsomo. Maneesissa on lisäksi säilytyksessä estekalustoa ja esteet on helposti liikuteltavissa myös kentän puolelle.

Hirttivaaran maastoilumahdollisuudet ovat erinomaiset. Tallialuetta kiertää reilun kilometrin mittainen hiekkapohjainen oma lenkki. Oman lenkin ja tallialueen välisessä metsässä on lisäksi lyhyt viiden esteen maastoesterata, jonka estekorkeus on noin puoli metriä. Syksyllä aukeaa mahdollisuudet tallin viereisellä pellolla sänkkärirallitteluun ja talvisin hankijumppaan. Hiekkateilläkin voi ratsastaa, ne ovat pääasiassa hyvin huollettuja ja mukavan leveitä. Autoja teillä kulkee jonkin verran ja etenkin mökkikautena sekä maatöiden aikaan liikenne voi olla ajoittain melko vilkastakin, mutta valtaosa alueen kuskeista on onneksi huomaavaisia ratsain liikkujia kohtaan. Alueella on myös joitakin metsäteitä sekä pienempiä polkuja, joita saa kulkea hevosten kanssa. Lähellä sijaitsee lisäksi kolme järveä: Hattarajärvelle on matkaa parisen kilometriä, Väkijärvelle kilometri ja luonnoltaan erityisen kauniille ja tunnelmalliselle Tuonijärvelle noin kolme kilometriä. Jokaisen järven rannalla on alueita, joissa hevosia saa uittaa.

Tallissa yönsä viettävät hevoset saavat ulkoilla päivittäin suurissa tarhoissa, mahdollisuuksien mukaan koko päivän aamusta iltaan. Tarhat on aidattu sähkölangalla, minkä lisäksi osassa tarhoja kiertää joko osittain tai koko matkalta lankkuaita. Osassa tarhoista on lisäksi katokset ja hevoset voivat tarvittaessa tarhata myös yöt, jos säät vain sallivat. Tammat tarhaavat aina vähintään pareittain, mutta ihannetapauksissa neljän tai viiden hevosen pienissä laumoissa. Orit tarhaavat pääsääntöisesti yksin, mutta myös ne tarhataan kaverin kanssa, jos se suinkin on mahdollista.

Tallin pitkän, lähes puolen kilometrin mittaisen pihatien varressa on muutama laidunlohko, joilla tallin tammat pääsevät viettämään kesää. Laidunalueen reunamilla solisee puro, josta hevoset pääsevät juomaan juomakaukaloiden lisäksi. Laitumia reunustavat metsäkaistaleet tarjoavat hevosille luonnollista suojaa säältä ja ötököiltä. Tallialueen toisella puolella pihaton takana on myös naapurilta vuokrattua laidunalaa orien kesälaitumia varten.

(Maneesikuva © Elisan vapaat, CC BY-NC-SA 2.0)

Karsina- ja tarhausjärjestykset

Talli
1. Hemmi
2.
3.
4. Halla
5.
6.

7.
8. Daami
9. Veisu
10. Hopea
11. Tiira
12. Ania
13. Keira
14. Kara
15. Kalma

Pihatto
1. Tenava
2. Kupari
3. Terttu
4. Apila
5. Nella
6. Lilja
7.

Uusi talli
1. Pottu
2. Kalle
3. Stigu

4. Tulio
5. Rulla
6. Keke
7.

8.
9.
10.

V = vesikarsina, R = rehut sekä varastotilaa, S = varustehuone :: Karsinat 1-6 = uusi puoli (orit), Karsinat 7-15 = vanha puoli (tammat) :: → = vintille, x = heinäluukku


Tarhaus
1. Hemmi
2. Stigu
3. Rulla
4. Pottu, Kalle
5.
6. Daami, Veisu
7. Kalma, Ania
8. Hopea, Keira
9. Tiira, Kara
10. Halla
11. Keke
12. Tulio

M = maneesi
K = kenttä
A = autokatos (+ tarhakatos)
L = lantala
T = talli
T2 = uusi talli
OT = omistajien talo
P = pihatto
H = pihaton heinäruokintapiste
S = saunarakennus
ME = maastoesterata
OMA = oma lenkki
PT = pihattotarhaa (4 osiota)
TL = tammalaitumet
OL = orilaitumet

Henkilökunta

Hirttivaaran omistaa Inkeri yhdessä miehensä Klausin kanssa. Välillä Inkaksikin kutsuttu maanläheinen nainen on noin kolmikymppinen kahden lapsen äiti. Hän aloitti ratsastusharrastuksen jo pikkutyttönä ja kilpaili aiemmin aktiivisesti kenttä- ja esteratsastuksessa, mutta työhevosista innostuttuaan hän on jättänyt ratsastuskilpailut vähemmälle ja suunnannut kiinnostuksensa työhevoskilpailuiden suuntaan. Muutenkin hän keskittyy lähinnä kasvatustoimintaan ja hevosten liikutukseen kotioloissa sekä tallin (ja kodin) arjen pyörittämiseen. Inkeri tekee myös kraniosakraalihoitoja sekä omille että asiakkaidensa hevosille, sekä vetää silloin tällöin aiheeseen liittyviä kursseja. Klaus on Inkerin 38-vuotias aviomies ja lasten isä. Hän kilpailee kenttä- ja esteratsastuksessa ja hevosperheeseen syntyneenä hänellä on pitkä hevosharrastustausta. Hän valmentaa Hirttivaaran hevosia Inkerin, Vilman sekä Pekkon kanssa, minkä lisäksi hän valmentaa myös muita, tallin ulkopuolisia ratsukoita lähinnä rata- ja maastoesteillä. Klaus on luonteeltaan melko kilpailuhenkinen ja toimelias.
(Kuva © flickr / Wyatt Fisher, CC BY-SA 2.0)

Inkerillä ja Klausilla on kaksi lasta. Kahdeksanvuotias Kuura on toimelias tyttö, joka auttelee välillä tallin askareissa ja ratsastaa tallin helpoimmilla hevosilla, aloitellen pikkuhiljaa myös kilpauraansa helpoissa koulu- ja esteluokissa. Kolmevuotias Hilja kulkee Inkerin mukana tallilla päivittäin. Hän kuitenkin keskittyy lähinnä leikkimiseen, hevosten rapsutteluun ja ihmettelemään maailman menoa.

Noora on Hirttivaaran 28-vuotias tallityöntekijä, joka huolehtii tallin siisteydestä, hevosten ruokinnasta ja muista arkisista askareista. Hän on ahkera ja tunnollinen työntekijä, joka huolehtii tallista ja sen hevosista kuin omistaan. Ajoittain Noora osallistuu myös varsojen ja nuorten hevosten kouluttamiseen sekä liikuttaa ehtiessään tallin hevosia silloin, kun niillä on kevyempiä päiviä. Noora nauttii kaikista eniten maastoilusta tai rennosta koulu- tai estejumppailusta, eikä hänellä ole hinkua kilparadoille. Nooran apuna häärii vajaa parikymppinen Vilja, joka opiskelee hevosenhoitajaksi kasvatukseen suuntautuen ja suorittaa työssäoppimisjaksoaan Hirttivaarassa. Luonteeltaan hän on hieman hiljainen ja ujo, mutta hevosten kanssa sopivan tomera. Tallin siisteydestä ja hevosten hyvinvoinnista huolehtimisen lisäksi Vilja on päässyt auttelemaan nuorten hevosten ja varsojen kanssa sekä mukaan kilpailumatkoille harjoittelemaan kisahoitajan tehtäviä. Viljalla on opiskelupaikkakunnallaan vuokrahevonen, jonka kanssa hän kilpailee satunnaisesti kouluratsastuksessa seuratasolla. Viljan unelmana on joskus hankkia omia hevosia sekä perustaa oma talli ja tehdä töitä etenkin nuorten hevosten sekä orien kanssa.
(Kuva © flickr / smerikal, CC BY-SA 2.0)

Jaakko on Inkerin ja Klausin naapuri, joka yhdessä jo aikuisten poikiensa kanssa hoitaa heinät Hirttivaaran hevosille ja vuokraa ystävällisesti maaplänttiä Hirttivaaran orien kesälaitumia varten. Jaakko on nuorempana ollut kovakin hevosmies, mutta kun peltojen määrä kasvoi, suurperheen arki muuttui liian kiireiseksi ja metsääkin tuli ostettua, ei hänellä ollut enää aikaa hevosille. Nyt, kun lapset ovat jo lentäneet pesästä ja eläkeiän sekä tilan sukupolvenvaihdoksen ollessa piakkoin ajankohtaisia, on Jaakolla aikaa avustaa Inkeriä Hirttivaaran työhevosten kanssa aina tarvittaessa ja jakaa tälle isältään ja isoisältään perittyjä viisauksia.

Reilu kolmikymppinen Vilma avustaa Hirttivaaran hevosten liikuttamisessa ja kouluttamisessa tarvittaessa joitakin kertoja viikossa. Hän on keskittynyt pääasiassa kouluratsastukseen ja sileällä työskentelyyn, mutta uskaltaa tarvittaessa istua myös estepenkkiin. Hän omistaa kaksi hevosta, joista toisen kanssa hän kilpailee kouluratsastuksen lisäksi satunnaisesti myös helpoissa esteluokissa. Nainen tulee hyvin juttuun etenkin Inkerin kanssa ja käsittelee hevosia aina ystävällisesti ja lempeästi. Lisäksi hän on Hirttivaaran kouluhevosten vakiokilparatsastaja. Klausin isoveli Pekko taas huolehtii tallin hevosten ajokoulutuksesta. Hänellä on veljensä tapaan paljon hevoskokemusta ja hän hurahti valjakkoajoon parisenkymmentä vuotta sitten. Aikaisemmin hän kilpaili menestyksekkäästi omilla hevosillaan, mutta viimeisimmän hevosensa menehdyttyä tapaturmaisesti Pekko on keskittynyt valmentamaan ja kilpailemaan Hirttivaaran hevosilla. Lisäksi hän valmentaa myös muita valjakkoja ja on erilaisten valjakkokilpailujen ja -tapahtumien vakiokasvoja. Groomina hänellä on yleensä vaimonsa Elina, pitkän hevoskokemuksen omaava nainen hänkin. Lisäksi Pekko ja Elina pyörittävät kotonaan pienimuotoista yksityistalli- ja valmennusbisnestä.
(Kuva © ransu.kuvat.fi, CC BY-NC 3.0)

Edellä esitellyt henkilöt ovat vain pintaraapaisu kaikista niistä ihmisistä, joihin Hirttivaarassa voi törmätä. Tallilla nimittäin pyörii heidän lisäkseen esimerkiksi Inkerin ja Klausin ystäviä ja sukulaisia, paikallinen kengittäjä sekä eläinläääri ja monia, monia muita ihmisiä, jotka ovat jollakin tapaa kytköksissä Hirttivaaran hevosiin, omistajaperheeseen, tapahtumiin ja toimintaan.