Trullin Nelinde

VIRTUAALIHEVONEN / A SIM-GAME HORSE

Nimi Trullin Nelinde, "Neli"
Rotu, sukupuoli suomalainen ratsuponi (50%), tamma
Säkä, väri 147cm, punaruunikko (Ee/Aa) (iti, kpku, mtj skpsk & vko)
Syntymäaika 01.08.2016, Suomi (11-vuotias)
Rekisterinumero VH17-029-0239
Koulutustaso KO. helppo B, RE. 90cm (tavoite 100cm) + ohjasajo
Kasvattaja Trullinummi, VRL-05594
Omistaja Trullinummi, VRL-05594



© AK

Ninni H. esitteli eräässä keskustelussa tuontisukuista ratsuponioriaan Mickey van Weimaraneria. Ihastuin kovasti oriin ja etenkin se nerikoisempaan väritykseen, joten pienten pohdiskelujen jälkeen sovimmekin asututksesta. Neli ei valitettavasti perinyt kummankaan vanhempansa erikoisempaa väriä ja jäi "vain" ruunikoksi, mutta tästä huolimatta tammasta kasvaa varmasti kiva ja kaunis harrastekaveri.

---

Neli on varsasta asti ollut kovin luottavainen, mutta myös erittäin energinen ja touhukas tapaus. Tiedä sitten, mistä se on tämän ikiliikkujan luonteensa perinyt - ei emältään ainakaan! Paikoillaan pysytteleminen on tammalle ehdottomasti se vaikein juttu, mutta kyllä sekin on ruvennut harjoittelun myötä sujumaan. Itse hoitotoimenpiteissä harvemmin mitään sen suurempia ongelmia tulee, sillä Neli antaa harjata nätisti kaikkialta ja nostaa kaviot kiltisti pyynnöstä. Kovin kauaa tamma ei välttämättä jaksa koipiaan kuitenkaan kannatella. Myös varusteet Neli antaa yleensä pukea ihan nätisti.

Seikkailunhaluisena, vapaana sieluna Nelin on välillä kovin haastavaa kulkea kuuliaisesti ihmisen vierellä. Liiallisella komentamisella takaisin ruotuun saa tamman vain innostumaan enemmän, joten tamman saa parhaiten keskittymään kävelemiseen kylmän tyynesti ignooraamalla sen turhan koikkelehtimisen ja jatkamalla vain kulkuaan kohti määränpäätä. Nelikin yleensä tällöin huomaa, että ihminen ei ole provosoitavissa, eikä jaksa enää riehua aivan yhtä paljoa. Tarhassa Neli on kovin leikkisää tyyppiä ja kannustamassa aina tarhakavereitaan mukaan leikkiin. Jos leikkiseuraa ei ole tarjolla, tamma tyytyy rallaamaan ympäri aitausta yksikseen.

Nelin kanssa ollaan opeteltu ratsunhommia melko rauhalliseen tahtiin ja annettu tammalle aikaa kasvaa (niin fyysisesti kuin henkisestikin) ja sisäistää oppimiaan asioita. Neli ei aina malttaisi seisoskella kauaa paikallaan, joten sen selkään kannatta kivuta melko reippaasti. Ratsuna tamma peilaa paljon ratsastajan tunnetiloja ja toimii parhaiten silloin, kun ratsastaja on positiivisella fiiliksellä liikkeellä. Ensimmäisten laukkojen jälkeen Neli on usein erittäin innokkaasti menossa, eikä malttaisi pysytellä hitaammassa askellajissa. Koulupyörittelyyn Neli tylsistyy herkästi, jos samoja tehtäviä jankataan jatkuvasti, eikä tammalle anneta riittävästi haastetta. Turhanpäiväinen kiukuttelu on kuitenkin vähentynyt tamman kasvaessa. Koska sileällä työskentely on parantunut, on Nelin kanssa alettu harjoitella myös esteitä enemmän. Puomit ja kavalettityöskentely on ollut tammalle tuttua juttua jo ratsukoulutuksen alusta lähtien ja koska irtohypytys on ollut tamman suosikkijuttu, on se ollut erittäin innoissaan myös "oikeista" esteistä ratsastajan kanssa. Nelillä on hyvä estesilmä ja vauhtia melkoisesti, eivätkä kummallisimmankaan näköiset esteet ole tammaa vielä hetkauttaneet.Neli toimii myös maastossa ja nuoresta iästään huolimatta sen kanssa voi maastoilla yksinkin. Toisen ratsukon tullessa mukaan Neli heittäytyy helposti kovin kilpailuhenkiseksi, etenkin jonon hännillä kulkiessaan. Yksinkin maastoillessa tamma intoutuu helposti laukkapätkistä. Ohjasajo ei ole Nelin vahvuus tai muutenkaan suosikkijuttu, mutta kyllä tamma taitaa senkin.

Suku

i. Mickey van Weimaraner
VH15-029-0405 / rnpäiskm npa (50%) 145cm
yleispainote (heA, 100cm)
ii. Rushdi Sab ox
evm / trn ox 153cm
iii. Ragheb ox
evm / rn ox 155cm
iie. Lamya ox
evm / rt ox 150cm
ie. Haverhill Sophie
evm / rnpäiskm nf 143cm
iei. Haverhill Sidmund
evm / rnpäiskm nf 147cm
iee. Haverhill Sindy
evm / rnkm nf 144cm
e. Hexenbiest GER
vkk drp (50%) 145cm
yleispainote (heB, 90cm)

VFA1, 2 Star Prospect
ei. Springrain
evm / rt brp (50%) 145cm
eii. Aziz ox
evm / rt ox (DOM) 155cm
eie. Aoife
evm / rn conn 144cm
ee. Blue Eyed Hexe
evm / vkk drp (50%) 145cm
eei. Abd Al-Karim ox
evm / rt ox (DOM) 153cm
eee. Betty Bee
evm / rnvkk conn 143cm

Isälinja: Mickey van Weimaraner (1)
Emälinja: Hexenbiest GER (1)

Nelin poniprosentti on 50%. Tamman suvusta löytyy hollantilaista (7,14%), saksalaista (14,29%) ja brittiläistä (7,14%) ratsuponia, arabialaista täysiveristä (35,71%), newforestinponia (21,43%) ja connemaraa (14,29%). Sen sukukatokerroin on 1,0 ja sukulaisia löytyy virtuaalimaailmasta yhden sukupolven verran.

Nelin isälinja alkaa vuonna 2014 syntyneestä Mickey van Weimaraner -nimisestä hollantilaisesta ratsuponiorista. Suurikokoinen ruunikonpäistärikkö poni on yleispainotteinen ja kilpaillut koulu- ja esteratsastuksessa koulutustasonsa (HeA, 100cm) mukaisesti. Neli on kilttiluonteisen orin ensimmäinen jälkeläinen. Mikiksi kutsutun orin sukulaiset ovat evm-hevosia, eikä niistä tiedetä rotuja, värejä ja säkäkorkeuksia lukuun ottamatta mitään.

Nelin emälinjan kantatamma on täällä meillä Trullinummessa asusteleva ihastuttava saksantuonti, saksalainen ratsuponitamma Hexenbiest GER. Kaunis ja mukavaluonteinen voikko prinsessaponi tuotiin Suomeen sen ollessa 9-vuotias, ja saapui meille Trullinummeen vain viikkoja myöhemmin. Pipsu on kilpaillut melko vaatimattomalla menestyksellä koulu- ja esteratsastuksessa. Neli on pääpainotteisesti mukavana harrasteponina toimivan Pipsun ensimmäinen jälkeläinen. Nelin emänisän, Springrain -nimisen brittiläisen ratsuponiorin tiedetään tehneen lyhyen mutta menestyksekkään esteratsastusuran Englannissa. Kilpailueläkkeelle siirryttyään ori päätyi muutaman mutkan jälkeen Saksaan, jossa se ehti aloitella jalostusponin uraansa. Ori kuitenkin menehtyi suolenkiertymään vain 14-vuotiaana. Nelin emänemä Blue Eyed Hexe oli ns. parempi harrasteratsu, jonka kanssa käytiin myös kilpailemassa. Ratsuponitamma on periyttänyt ihastuttavaa luonnettaan hyvin eteenpäin jälkikasvulleen. Nelin kolmannen polven hevosista ei tiedetä oikeastaan mitään muuta, kuin niiden perustiedot.

Tämä hevonen on kilpaillut myös tarinakilpailuissa. Tarinakilpailuiden tuotokset löydät päiväkirjasta, hakusanana voit käyttää suluissa olevaa tekstiä (tarina #nro).

ERJ esteratsastus

46 kilpailua / 6 sijoitusta, joista 2 voittoja / 0 cup-sijoitusta

  • 10.03.2018 Thirteen 90cm -- 9/22
  • 10.03.2018 Thirteen 90cm -- 19/23
  • 11.03.2018 Thirteen 90cm -- 12/22
  • 11.03.2018 Thirteen 90cm -- 2/23
  • 07.05.2018 Adina 90cm -- 36/46
  • 07.05.2018 Adina 100cm -- 20/39
  • 08.05.2018 Adina 90cm -- 6/46
  • 08.05.2018 Adina 100cm -- 4/39
  • 09.05.2018 Adina 90cm -- 38/46
  • 09.05.2018 Adina 100cm -- 10/39
  • 10.05.2018 Adina 90cm -- 7/46
  • 10.05.2018 Adina 100cm -- 33/39
  • 11.05.2018 Adina 90cm -- 7/46
  • 11.05.2018 Adina 100cm -- 29/39
  • 12.05.2018 Adina 90cm -- 28/46
  • 12.05.2018 Adina 100cm -- 22/39
  • 13.05.2018 Adina 90cm -- 29/46
  • 13.05.2018 Adina 100cm -- 8/39
  • 27.02.2019 Daelwyn Lka2: 100cm -- 1/4 (tarina #2)
  • 12.12.2021 Hirttivaara 90 cm -- 5/37

KERJ kenttäratsastus

5 kilpailua / 0 sijoitusta, joista 0 voittoja / 0 cup-sijoitusta

KRJ kouluratsastus

21 kilpailua / 4 sijoitusta, joista 1 voittoja / 0 cup-sijoitusta

  • 07.05.2018 Adina Helppo B -- 5/64 (79,643 %)
  • 08.05.2018 Adina Helppo B -- 53/64 (60,714 %)
  • 09.05.2018 Adina Helppo B -- 21/64 (68,929 %)
  • 10.05.2018 Adina Helppo B -- hyl.
  • 11.05.2018 Adina Helppo B -- 51/64 (61,429 %)
  • 12.05.2018 Adina Helppo B -- 43/64 (65,000 %)
  • 13.05.2018 Adina Helppo B -- 13/64 (72,143 %)
  • 14.05.2018 Adina Helppo B -- 6/26 (80,357 %)
  • 15.05.2018 Adina Helppo B -- 18/64 (72,857 %)
  • 16.05.2018 Adina Helppo B -- 35/64 (66,429 %)

MEJ maastoesteratsastus

14 kilpailua / 3 sijoitusta, joista 2 voittoja / 0 cup-sijoitusta

VMRJ matkaratsastus

2 kilpailua / 2 sijoitusta, joista 0 voittoja / 6 pistettä

  • 31.07.2020 Crampton Ihanne, 15km -- 14/28 (2p, VMRJ-cup)
  • 30.09.2021 Crampton Ihanne, 15km -- 9/30 (4 p / VMRJ-cup)

Villit kilpailut

15 kilpailua / 3 sijoitusta, joista 0 voittoja / 0 cup-sijoitusta

  • 25.10.2020 Sîr Angren me. 80cm -- 3/4
  • 27.08.2021 Auburn Estate Juniorimestaruusluokka (90 cm) -- 13/32 (0-4 vp / Kalla CUP)
  • 28.08.2021 Auburn Estate Juniorimestaruusluokka (he B) -- 17/25 (65,800 % / Kalla CUP)
  • 12.12.2021 OWR Vapaa kuva*, valokuvalliset, tuom. VRL-02207 -- 2/11 [3]
  • 19-21.11.2021 Sîr Angren Aloittelija -- 9/9 (12p)

[1] "Hieman kiireinen ja hätäinen suoritus, laukkatehtävissä oli havaittavissa kuumumista."
[2] "Tinun ratsastama iso ponitamma oli hieman tinttaran oloinen, mutta se suoritti tehtävät joka tapauksessa turhia pälyilemättä. Vaikka ponilta ei rohkeutta puuttunut erikoisempienkaan esteiden kohdalla, selässä sai olla topakkana, jotta suunta oli ratsastajan - ei ponin - haluama. Muutamat kaarteet tulivat selvästi suunniteltua loivemmiksi, kun poni painoi ulospäin. Selässä oltiin hereillä ja maaliin päästiin suuremmitta mutkitta."
[3] "Hauska kuva! Lumilaukkaa! Poni on niin tumma ja karvainen vasten valkeaa talvea. Rajaus on hyvä; hevoselle on jätetty tarpeeksi tilaa."

Yleisiä ohjeita

  • Riimu pois päästä tarhauksen ajaksi
  • Runsaalla sateella ja räntäkeleillä sadeloimi, toppaloimi jos -10o tai kylmempi
  • Ei hikisenä tarhaan ilman loimea kylmillä keleillä
  • Fleeceloimi tarvittaessa päälle, jos hikinen liikutuksen jälkeen
  • Niskasiili pidettävä lyhyenä ja häntää lyhennettävä tarpeen mukaan, talvisin loimiklippaus
  • Kesäisin ötökkäsprayta laitettava aina tarvittaessa ennen tarhaan vientiä/liikutusta

Liikutusohjeet

  • Sopii hyvin koulu-, este-, maastoeste- ja maastoratsuksi sekä ohjasajoon
  • Pakkaskeleillä viltti selkään alku- ja loppukäyntien sekä käyntimaastojen ajaksi
  • Heijastimet maastoon ainakin hämärillä keleillä
  • Toimii maastossa yksin ja ryhmässä

Ruokinta

  • Aamuruokinta: 1 kg heinää, ¾ l Easy Digest -täysrehua
  • Aamupäiväheinät: 2 kg heinää
  • Iltapäiväheinät: 1 kg heinää
  • Iltaruokinta: 2 kg heinää, ¾ l Easy Digest -täysrehua, 1 dl kivennäistä

Varustekaappi

Vie hiiri varusteen päälle nähdäksesi tarkemman kuvauksen. Trullinummen hevosilla on myös yhteisiä tarvikkeita (mm. hoitotuotteita, pinteleitä, juoksutustarvikkeita, heijastimia ja kärryjä), jotka löydät täältä.
Varusteista kiitokset EQP:lle, Kivimetsän varusteelle, Mestyn varusteelle ja OddPixelille!

01. elokuuta 2016 / Neli syntyi!

Mistä näitä varsoja oikein tulee?! Tämän vuoden puolella meille oli syntynyt jo kaksi suomenhevosvarsaa ja tänään Pipsu pyöräytti ratsuponivarsan laitumelle.

Pipsu oli astutettu Hervannan Oriasemalla asuvalla hollantilaisella ratsuponilla, Mickey van Weimaranerilla. Kyseessä oli komea ja melko kookas ruunnikonpäistärikönkimo ori, jonka toivoin periyttävän päistärikköyttä tai edes kimoutta varsalle.

Pipsun esikoisvarsa syntyi melko lailla tismalleen laskettuna aikanaan, eli heinä-elokuun vaihteessa. Tiineysaika oli sujunut hyvin ja ongelmitta. Synnytyskin lienee sujuneen ilman ongelmia. Olin aamusella menossa tarkastamaan hevosia laitumelle ja täyttämään niiden vesiastiaa, kun huomasin Pipsun ja sen vastasyntyneen varsan laitumen kauimmassa nurkassa. Varsa oli syntynyt aivan hetki sitten ja Pipsu oli juuri nousemassa ylös, kun menin tarkastamaan kaksikon kuntoa.

Pipsu vaikutti erittäin äidilliseltä ja ruunikko tammavarsa pyrki jaloilleen saman tien. Tarja oli ajanut Vatun ja Hämyn kauemmas, ja nuori tammakaksikko olikin tyytynyt jatkamaan laidunnusta laitumen vastakkaisella laidalla, välillä uteliaasti Pipsua ja varsaa tarkkaillen. Tarja oli jäänyt hieman lähemmäs kaksikkoa ja seurasi varsomista ja varsan ensiaskelia tarkkaavaisena, välillä pari ruohonkortta suuhunsa napaten.

Tarkistin Pipsun ja varsan kunnon, molemmat näyttivät erittäin hyvinvoivilta. Jälkeisetkin irtosivat pian tamman noustua ylös ja noukin ne talteen muovipussiin, jonka kävin hakemassa traktorista. Seurailin tamman ja varsan menoa hetken kauempaa, ennen kuin jatkoin laidunkierrosta. Myöhemmin päivällä tulimme katsomaan varsaa Villen ja illansuussa Kaisan kanssa. Varsan nimeksi oli päätetty antaa Nelinde, mutta kutsumme tätä nyt jo kovin touhukasta tapausta Neliksi.

17. elokuuta 2016 / Vieroitus

Neli virtoitettiin tänään emästään Pipsusta. Pikkuneiti ei ollut tästä pahemmin moksiskaan ja Pipsukin vaikutti melko tyytyväiseltä päästessään rasavillistä kakarastaan eroon.

10. marraskuuta 2016 / Irtohypytystä Kuuramaassa

Neli kävi tänään irtohyppäämässä Kuuramaan hevostilalla. Tamman hyppäämien esteiden maksimisäkäkorkeus tänään oli 100cm. Mukana matkassa oli myös tallimme suomenhevosruuna Varro.

"Irtohypytystilaisuus oli Nelille ensikosketus muilla talleilla järjestettyihin tapahtumiin. Energinen ponitamma varmasti näkyi ja kuului kilpailualueella, ja tämä hieman kostautui itse suorituksen aikana."

Kommentti: "Nellin suoritus oli, noh, hauskuuttava. Energinen ponitamma pysähtyi kentälle päästyään niille sijoilleen ja hirnahteli kovaan ääneen muille osallistujalle. Se otti muutaman lennokkaan raviaskeleen ja nuuskaisi sitten estetolppaa. Pää kenollaan se ihmetteli esteitä ja jatkoi hirnumistaan. Leppoisan luonteen omistavan Giradan tuominen kentälle laukaisi Nellin jännityksen ja se seurasikin vuonotammaa kuin hai laivaa. Näin saatiin myös lopuksi ihmettelevälle Nellille varsin onnistunut suoritus!"

21. maaliskuuta 2018 / Hömpsäilylenkillä kotimaastoissa

Ailahtelevainen sää on viime aikoina tuottanut hieman päänvaivaa hevosten liikutuksen suhteen. Pitkään jatkuneiden pakkasten aikaan kenttä oli saatu taas ihan ookoo kuntoon, mutta muutaman päivän kestäneiden plussakelien ja vesisateen ja niitä seuranneen kipakan pakkasen ja hennon lumisateen jäljiltä kenttä oli melkoisen muhkurainen ja epätasainen, eikä sinne tehnyt kovinkaan mieli mennä ratsastamaan. Neli oli ollut nyt pari päivää hieman vähemmällä liikunnalla osittain kelien ja osittain oman laiskuuteni vuoksi. Nuoren tamman käydessä entistä mahdottomammaksi oli siis vain pakko järjestää hieman aikaa ja lähteä ratsastamaan tammalla.

Olin vienyt Nelin aamuksi pihalle tarhakavereidensa Vainon ja Hämyn kanssa. Vaino ja ruunikko tammamme ovat nykyään muuten ihan hyviä kavereita, vaikka laumamme nuorimmaisen saapuessa ja sitä Hämyn ja Nelin seuraan totuttaessa ponitamma osasi olla aika inhottavakin vasta puolivuotiasta suomenhevosenalkua kohtaan. Toki edelleen Vaino viihtyy enemmän Hämyn seurassa, mutta uskaltaa jo ottaa enemmän kontaktia myös Nelin kanssa. Mutta takaisin nykyhetkeen palaten, pienen hippasleikin jälkeen vein Nelin talliin ja harjasin sen oikein kunnolla. Tamma on jo aloittanut talvikarvansa pudottamisen, joten pian tallikäytävä ja omat vaatteeni olivat ruskean karvan peitossa. Laitoin Nelille satulan selkään ja suitset päähän, ja pukaisin vielä varmuuden vuoksi sille heijastinrintaremminkin. Itse vähensin takkini alta yhden välipusakan pois ja puin takin päälle vielä heijastinliivin ja asetin kypärän päähäni. Vein Nelin tallin ulkopuolelle ja ponnahdin melko vaivattomasti ponikokoisen tamman selkään.

Neli olikin jo reippaana menossa, kun itse vielä yritin asetella toista jalkaani tamman kyljellä vimmatusti heiluvaan jalustimeen. Tammaa ei juurikaan kiinnostanut, vaikka Vilkku sille yrittikin kovasti huudella ohittaessamme sen tarhan jonkin matkan päästä. Kävelimme ripeää ja hieman kiireistäkin käyntiä kohti vanhaa metsäautotietä. Ensimmäisen vasemmalle risteävän polun kohdalta alkava mäki näytti sen verran liukkaalta ja huonokuntoiselta, että ohjasin ruunikon suosiolla tarhojen takaa kulkevalle sivupolulle, joka oli hieman paremmassa kunnossa. Tallikaverit tulivat tarhojen metsänpuoleiseen päähän katselemaan menoamme ja Vaino hieman ujosti huuteli tarhakaverilleen, mutta Neliä eivät muut hevoset juurikaan kiinnostanut. Tamma jatkoi määrätietoisen oloisena eteenpäin, ja oli onneksi malttanut hieman jo rentoutua. Yritin itsekin parhaani mukaan istua rentona ja luottavaisin mielin tamman selässä ja antaa sille hieman ohjaa.

Entisen Vuohelan kohdalta kurvasimme oikealle, syvemmälle metsään. Polku oli paikoitellen melko epätasainen, mutta kuitenkin kuljettavissa. Pidemmälle kulkiessamme myös lumen määrä lisääntyi, paikoin melko tiheä vanha kuusikko ei ollut päästänyt kaiketi kovinkaan paljoa aurinkoa lunta sulattamaan. Kun olimme kävelleet jonkin aikaa ja Neli oli malttanut rentoutua kunnolla, keräsin ohjat paremmin käteeni ja pyysin tamman raviin. Tähtipää ampaisikin matkaan, mutta malttoi onneksi rauhoittaa kulkuaan kun sitä pyysin. Nelin kavioiden alla narskuva lumi ja kopiseva jää peittivät lähes kokonaan alleen aiemmin kuullun lintujen laulun ja puiden kahinan. Ravailimme jonkin aikaa, tosin muutaman kerran jouduin pyytämään Nelin käyntiin huonon pohjan vuoksi. Saavuttuamme takaisin metsäautotielle metsän toisessa päässä olevan pienen hakkuuaukean laitamilla annoin Nelin kävellä hetken. Tie vaikutti tässä kohtaa hyvältä ja pitävältä ja edessä oli hyvä suora ja loiva mäki. Neli tuntui mukavan rennolta ja siltä, että pysyisi kyllä käsissä laukassakin, joten nostin tamman kanssa laukan. Ruunikko tammani yllätti minut täysin ampaistessaan liikkeelle kuin ohjus ja heittäen siinä sivussa pari suurta pukkia - Neli ei ole tainnut koskaan heittää näin riehakkaasti perää ilmaan, joten horjahdin siinä rytäkässä tamman kaulalle. Kun poni malttoi lopettaa pukittamisen ja keskittyä vain reippaaseen laukkaamiseen, sain onneksi korjattua tasapainoni ja asentoni satulassa. Vauhti oli melko kova, ja se yhdessä viileän viiman kanssa saivat silmäni vetistämään. Kun sain Nelin laukkaamaan siistiä, hidasta ja hallittua laukkaa jonkin matkaa, pyysin sen raviin ja siitä takaisin käyntiin. Tamma olisi selkeästi halunnut jatkaa vauhdikkaampaa menoa ja tuntui taas lähes tikittävältä aikapommilta. Annoin tammalle luvan ravata ja ravasimmekin jonkin aikaa, ensin melko ripeää tahtia, mutta pikkuhiljaa sain tamman siirtymään mukavaan ja rentoon hölkkään. Myöhemmin pyysin Neliä vielä uudestaan laukkaan. Tällä kertaa nosto oli huomattavasti edellistä hallitumpi, vaikka ruunikolla selkeästi olikin tarve päästä taas lisäämään vauhtia. Tamma kuitenkin kuunteli ja tyytyi hallitumpaan menoon. Laukasta siirryimme mukavan reippaaseen, mutta rentoon raviin.

Jonkin matkaa ravattuamme pyysin tammaa hidastamaan oikein rentoon hölkkään, ja pienten vastustelujen jälkeen Neli siihen taipuikin. Ohjasin tamman pois metsäautotieltä pienemmälle polulle, millä etenimme hidasta hölkkää. Lopulta pyysin Nelin käyntiin. Tamma tuntui sen verran vauhdinhaluiselta, etten vielä uskaltanut antaa sinne kunnolla ohjaa, mutta kun olimme kävelleet jonkin matkaa ja tamma alkoi tajuta, että pian ollaan takaisin tallilla, annoin sille pidemmät ohjat. Ihastelin talvista maisemaa samalla, kun Neli marssi reipasta, mutta rentoa tahtia polkua pitkin. Pian saavuimmekin jo takaisin tallin pihaan. Ohjasin Nelin tallin eteen, pysäytin sen ja taputin sitä kaulalle. Tamma oli ollut yllättävän nätisti, sillä olihan sillä pohjalla vähän turhankin pitkät vapaat, joten se oli kehunsa ansainnut. Jalkauduin satulasta, nostin jalustimet ja löysäsin vyötä, jonka jälkeen vein tamman talliin.

Tallissa riisuin Neliltä varusteet ja annoin sille vettä. Tamma ei ollut kovin hikinen mutta sen verran kuitenkin, että päätin heittää sille fleeceloimen selkään. Pakkasin ykköstarhan asukkien heinät suureen kestokassiin jonka nappasin Nelin lisäksi matkaani. Tamma yritti koko matkan tarhalle haukata matkaevästä heinäkassista, mutten antanut sille siihen tilaisuutta. Tarhalla Hämy saapui innokkaasti portille heinät nähdessään, Vainokin seurasi johtajatammaa pienen välimatkan päässä. Päästin Nelin tarhaan ja annoin kolmikolle päiväheinät, joita tammat jäivät tyytyväisinä mutustelemaan.

14. huhtikuuta 2018 / Esteratsastusta Auburnissa (tarina #1)

Neli osallistui muutaman muun trullislaisen kanssa Auburnissa järjestettyihin Kevätkarnevaaleihin. Kevätkarnevaalien ensimmäisenä viikonloppuna luvassa oli este- ja kouluratsastusta. Neli nähtiin 80cm esteratsastusluokassa, jossa tamma starttasi joukon viimeisenä ja sijoittui 16 osallistujan joukosta 13. sijalle. Sijoitukset arvottiin ja jokainen osallistuja sai kommentin suorituksestaan, joiden pohjalta ratsukon tuli kuitata osallistuminen määrittämättömän mittaisella tarinalla. Alla kuittauksemme Nelin suorituksesta:

"Neli teki tänään melko tavanomaisen suorituksen. Verryttelyssä nuori tamma vaikutti melko energiseltä ja vähän villiltäkin, joten yritin saada tamman paremmin kuulolle itse kilpailusuoritusta varten. Kilpasuorituksemme alettua tamma ampaisi matkaan melko reippain askelin eikä oikein tahtonut jäädä kuuntelemaan pidättäviä apuja. Liian kiireisestä menosta seurasikin pari valitettavaa pudotusta heti radan aluksi, mutta kun Neli vihdoin malttoi parin hypyn jälkeen jäädä kuuntelemaan paremmin myös ratsastajan ohjeita, meno muuttui heti paljon järkevämmäksi ja hallitummaksi."

Järjestäjän kommentti suorituksesta: "Kaksi pudotusta perusradalla, ei uusinnassa."

28. elokuuta 2018 / Geenitestailua

Olin jokin aika sitten ottanut Neliltä jouhinäytteitä, joiden avulla halusin selvittää tamman geneettisen värin. Mitään suuria yllätyksiä en jaksanut testiltä odottaa, sillä mitään kovin ihmeellisen värisiä tapauksia tamman suvussa ei ollut - tai ainakaan mitään, mikä voisi piilossa periytyä. Kun geenitestin tulokset tänään tulivat, oli tulos seuraavanlainen: Ee/Aa.

02. syyskuuta 2018 / Rate My Ponyn ensiarvostelussa

Koko Trulliksen poppoo käväisi tänään uudessa Rate My Ponyssa arvioitavana ensiarvostelussa. Nelin osalta tämänpäiväinen arviointi sujui hyvin, tamman palatessa kotiin palkinnolla 3 Star Prospect. Tamma arvioitiin yleisratsuna, ja se keräsi pisteitä 958/1900.

Rakenteestaan tamma sai kohtalaiset 42%. Runko ja takaosa arvioitiin heikoiksi (4p.), pää, kaula ja etuosa kohtalaisiksi (40p.), jalat ja kaviot erinomaisiksi (82p.). Luonteestaan Neli sai 48%. Kuuliaisuus arvioitiin heikoksi (7p.), rohkeus (41p.) ja herkkyys (26p.) kohtalaisiksi. Älykkyys rankattiin hyväksi (65p.), temperamentti erinomaiseksi (100p.).

Liikkeistään Neli sai hyvät 63%. Käynti arvioitiin hyväksi (52p.), ravi erinomaiseksi (99p.) ja laukka kohtalaiseksi (39p.). Taidoista tamma sai 48%. Kestävyys (28p.), ketteryys (41p.), hyppytekniikka (44p.) ja voima (38p.) arvioitiin kohtalaisiksi, nopeus hyväksi (55p.) ja kokoamiskyky erinomaiseksi (83p.).

Tilaisuuden ratsastettavuuskokeesta tamma sai 53 pistettä ja maininnan hyvä. Käytöksestään tilaisuuden aikana Nelille kertyi pisteitä 60 ja niinikään maininta hyvä.

15. tammikuuta 2019 / Irtohypytystä Decnen virtuaalisissa (kutsu)

Neli ja Vaino kävivät tänään irtohyppääässä Decnen virtuaalisissa. Neli osallistui isojen ponien luokkaan, jossa esteiden maksimikorkeus olisi ollut 120cm, mutta ilmoitin tamman hyppäävän vain 110cm. Ruunikkomme oli tänään melko vallattomalla päällä, eikä oikein malttanut keskittyä suoritukseensa. Hypytystilaisuudessa arvosteltiin tekniikkaa, kapasiteettia, rohkeutta ja yhteistyötä pisteskaalan ollessa 1-5. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus enintään kahteen lisäpisteeseen päivän kunnon mukaan. Neli teki tänään melko keskinkertaisen suorituksen ja sai seuraavanlaiset pisteet suorituksestaan: 2,5 - 4 - 2 - 2 + 2 = 12,5 pistettä. Tamma sai lisäksi seuraavanlaisen kommentin: "Kaunis poni, jolla erittäin hyvä tekniikka. Saisi olla hieman rohkeampi, tänään ei esiinny parhaimmillaan." Omassa sarjassaan Neli oli kahdeksan ponin joukosta kolmanneksi paras, ja se palasi kotiin mukanaan valkea ruusuke sekä porkkanapussi.

Ruusuke © Equestrian PRO

18. helmikuuta 2019 / Ratsastusta kentällä

Tänään olisi se päivä, kun Villen siskonpojan, Joonaksen, toive toteutuisi. Hän nimittäin pääsee ratsastamaan ensimmäistä kertaa Nelillä! Riittävän kauan Neli-ponilla sekä edesmenneellä Tarja-tammalla ratsastuksen alkeita harjoiteltuaan sekä riittävän kauan lupaa äidiltään sekä Tinulta ruinattuaan poika pääsisi siis vihdoin rämäpäisemmän Neli-tamman selkään. Kenttäkin oli sulanut mukavasti, eikä ollut enää luistinrata, joten päivä oli hyvä ratsastukselle.

Tinu oli hakenut Nelin jo valmiiksi sisään, kun Ville kurvasi töistä tullessaan pihaan matkalla kyytiin napatun Joonaksen kanssa. Nuori miehenalku pinkaisi innokkaasti tallin ovista sisään. Tinun valvovan silmän alla ja avustamana Joonas harjasi Nelin ja varusti tämän, ennen kuin pukeutui itse ratsastusvarusteisiinsa. Kun sekä poni että poika olivat valmiita, Tinu talutti energisesti askeltavan tamman kentälle.

Kun Neli oli turvallisesti kentän aitojen sisäpuolella ja portti kiinni, Tinu pysäytti ponin ja teki vielä viimeiset kiristykset ja säädöt satulalle sekä jalustinhihnoille. Sitten hän auttoi Joonaksen tamman selkään, juuri sopivasti ennen ponin turhauduttua liikaa jouduttuaan seisoskelemaan näinkin kauan paikoillaan. Joonaksen innostuksen läpi paistoi myös pieni jännitys tämän kerätessä ohjia reippaasti kävelevän ratsunsa satulassa. Tinu käveli varmuuden vuoksi nuoren ratsukon vierellä muutaman kierroksen, että Joonas sai rauhassa ottaa tuntumaa uuteen ratsuunsa. Lopulta Tinu siirtyi kentän keskelle valvomaan ratsukon alkukäyntejä.

Alkukäyntien jälkeen Joonas keräsi ohjat kunnolla käteen. Pojan jännitys oli tiessään, vaikka Neli porhalsi menemään eteenpäin nopein, tikittävin poniaskelin. Joonas ohjasi tammaa isoille pääty-ympyröille ja testasi myös jarrujen toimivuutta tekemällä pysähdyksiä aina Tinun niin käskiessä. Kun Tinu vihdoin kehotti Joonasta nostamaan tammalla ravin, ampaisi Neli eteenpäin sellaista kyytiä, että poika melkein tipahti satulasta. Kentän kura vain lenteli tamman sinkoillessa hetken päättömästi eteenpäin, ennen kuin Joonas sai korjattua istuntansa (kuin ihmeen kaupalla poika oli pysynyt kyydissä!) ja sai pyydettyä tammaa hidastamaan. Tinu katsoi jännittyneenä, mutta samalla ylpeänä kun Joonas sai hidastettua Nelin melko vaivattomasti sopivaan hölkkään. Kaksikko teki myös ravissa erilaisia ympyröitä ja voltteja, myöhemmin myös käyntisiirtymiä. Tällä kertaa Joonaksella ei ollut vielä lupaa laukata nuorella tammalla, mutta koska ratsukon yhteistyö näytti nyt jo erittäin hyvältä, pääsisi kaksikko varmasti rallaamaan seuraavalla kerralla.

Kun kaksikko oli siirtynyt loppukäynteihin, Joonas oli pelkkää hymyä. "Neli on ihan paras," poika tokaisi vielä hieman ennen kuin jalkautui satulasta. Matkalla kentältä taliin ja tallissa Neliä varusteita riisuessaan Tinu ei sitten kuullutkaan mitään muuta, kuin Joonaksen suunnitelmia siitä, miten hän ja Neli ryhtyvät valmentautumaan ja tulevaisuudessa kisaamaan esteitä ja kenttäratsastusta. Samat jutut alkoivat alusta Joonaksen äidin saapuessa hakemaan poikaansa. "Tsemppiä kotimatkalle," Tinu huikkasi Joonaksen äidille tämän lähtiessä innokkaasti ja tauotta höpöttävän Joonaksen kanssa kohti autoa.

23. helmikuuta 2019 / PUM-cup

Neli, emänsä Pipsu sekä suomenhevosruuna Varro osallistuivat 21.-23.2. Lähtölaukauksessa järjestettyyn kolmipäiväiseen MEJ:n alaiseen PUM-CUPiin. Neli kilpaili 60cm luokassa. Tamma suoritti koko kolmipäiväisen kilpailun omasta mielestäni melko tasaisesti. Vauhtia löytyi, mutta myös iän mukanaan tuomaa malttia kuunnella ratsastajaa. Ensimmäisenä päivänä yhteistyö Nelin kanssa sujui hyvin ja sijoituimme sijalle 3/8. Toisena kilpailupäivänä itse kämmäsin hieman radalla, minkä vuoksi suoritus kärsi hieman ja sijoituimme viidensiksi. Finaalipäivänä kilpailusuoritus suoritettiin taas täysillä ja hyvällä fiiliksellä edellispäivän mokailusta huolimatta. Hyvän ratsastuksen ja taitavan nuoren tammani ansiosta finaalipäivänä sijoituimmekin toiselle sijalle. Mukaamme reissulta saimme ruusukkeen.

Ruusuke © Dragon Age Estate

27. helmikuuta 2019 / Winter Cup Showjumping - esteratsastusta Daelwynissä (tarina #2)

Neli osallistui Daelwynissä järjestettyihin ERJ:n alaisiin tarinakilpailuihin. Tamma osallistui luokkaan 2 ja estekorkeudeksi olin tammalle valinnut 100cm. Sijoituimme luokassa ensimmäisiksi neljän ratsukon joukosta, alla voittotarinamme:

"Saavuimme nuoren Nelini kanssa reipasta ja ilmavaa hölkkää kilpailuareenalle. Heti portin ohitettuamme ruunikkoni vetäisi liinat tiskiin, suunnaten kauhistuneen katseensa kohti kentällä pönöttävää massiivista estettä. Ratsuni reaktio oli yllättävä, sillä tätä ennen eteen ei ollut tullut estettä, jota Neli olisi pelännyt!

Sileäksi jäädytetty este oli rakennettu lumesta ja auringonvalo heijastui sen kiiltävästä peilipinnasta miljoonien pienten timanttien lailla. Komea estehän se oli, sitä ei käy kiistäminen, mutta pirulainen osasi kyllä häikäistä sopivasti silmään ja loisti varmaan kuuhun saakka. Ei ihmekään, että tähtipääni sitä hieman ihmetteli. Eipä tammaa hirveästi kiinnostanut estettä käydä tutkimassakaan, vaikka sille siihen tarjosin tilaisuutta ennen suorituksemme alkua. "Noh, herran haltuun sitten vain," ajattelin, kun aloitimme suorituksemme lähtömerkin jälkeen.

Kohti jäistä estettä laukatessamme pystyin tuntemaan tamman epävarmuuden. Olisi hauska tietää, mitä nuoren tamman mielessä tuolla hetkellä liikkui - sen korvat ainakin pyörivät sen verran vinhaa tahtia, että olin varma, että lähtisimme vähintäänkin lentoon. Yritin itse esittää tammalle kovin itsevarmaa, vaikka todellisuudessa olisin vain halunnut laittaa silmäni kiinni ja antaa ponin viedä. Kun viimein saavutimme esteen, tunsin tamman epäröivän ja himmaavan vauhtiaan. "Yli vaan, yli vaan!" huusin hädissäni tammalleni, joka joko viime hetkellä löysi rohkeutensa kohdata jäisen monumentin tai sai kunnon paskahalvauksen rääkäisystäni. Neli nimittäin loikkasi lopulta esteen sellaisella auropupuponnahduksella, ettei sellaista oltu varmaan ennen nähty! Kaikkea muuta kuin tyylipuhtaan hypyn ja laskeutumisen jälkeen jatkoimme muina miehinä loppuradan loppuun ja selvisimme maaliin virheettä."

Tuomarin kommentti: "Aivan ihania kielikuvia ja vertauksia, suoraan tehtävänannon ytimeen! Mahtavaa, että kaiken huipuksi selvisitte yli esteestä, vaikkakin aropupuponnahduksella!"

Tehtäväkuvaus: Anteeksi mikä?!? Muut kilpailun esteet näyttävät kyllä tuiki tavallisilta rataesteiltä, mutta ensimmäisessä on jotain epäilyttävää sekä sinun että ratsusi mielestä. Sehän on piru vie rakennettu lumesta koko este ja jäädytetty sileäksi! Miten kävi, oliko lumikammotus ihan piece of cake vai tuliko niin sanotusti jäinen loppu?
Nyt kaivataan kielellistä nokkeluutta ja mukaansatempaavaa kuvailua! Suosituspituutta ei ole.

25. lokakuuta 2020 / Kenttäratsastusta Sîr Angrenissa

Lähdimme edustamaan Sîr Angrenin villeihin kenttäratsastuskilpailuihin hieman suuremmalla kokoonpanolla - Joonas pääsi kilpailemaan Pipsulla, Tinu Vainolla, Rokilla, Hämyllä ja Varrolla sekä Kaisa Nelillä. Vaikka Joonas olisi kovasti toivonut pääsevänsä kilpailemaan Nelin kanssa, ei poika tähän ollut vielä saanut lupaa. Mutta koska Tinu koki, että Nelin kanssa olisi tärkeä päästä kilpailemaan ja koska hän itse ratsastaisi jo neljällä hevosella, oli Kaisa lupautunut nuoren tamman kuskiksi.

Kaisa ja Neli osallistuivat luokkaan 3, jossa kilpailtaisiin kouluratsastuksessa tasolla helppo B, rataesteillä 90 cm ja maastoesteillä 80 cm tasolla. Kouluosuus ratsastettiin 23.10. ja tätä Kaisa jännitti ehkä eniten, sillä tammalla oli taipumusta tylsistyä koulutyöskentelyssä herkästi. Kaisa yritti kuitenkin pitää omat hermoilunsa kurissa ja taisikin siinä onnistua, sillä suoritus oli ihan mallikas. Kaksikko sijoittuikin neljästä ratsukosta kolmanneksi, kiilaten nippa nappa Tinun ja Varron edelle.

Seuraavana päivänä, 24.10., kilpailtiin rataesteillä. Neli suoritti rataa vauhdikkaasti, mutta hypyt olivat tästä huolimatta tyylikkäitä. Radan loppupuolella Neli kuitenkin laskeutui esteeltä niin, että Kaisa menetti tasapainonsa ja ratsukon tasainen eteneminen keskeytyi, naisen yrittäessä kammeta itseään tukevammin takaisin satulaan. Samalla seuraavan esteen lähestyminenkin hieman levähti, eikä Kaisa päässyt tuomaan ratsuaan esteelle aivan niin hyvin, kuin olisi toivonut. Suoritus oli kuitenkin hyvä ja riitti toiseen sijaan.

Viimeisenä päivänä ratsastettiin maastoesteosuus. Astetelma viimeiselle osuudelle lähtiessä oli kutkuttava, sillä luokan kolmen kärki (Majina Ansamaa & Valencia, Tinu & Varro sekä Kaisa & Neli) olivat tasapisteissä. Maastoesteet siis ratkaisisivat luokan kokonaissijoitukset. Neli eteni radalla intoa puhkuen ja ratsukon kommunikaatiossa oli välillä selkeästi hieman vaikeuksia. Lopulta tästä osakilpailusta irtosi kolmas sija.

Lopputuloksen kannalta viimeisen päivän maastoestesuoritus jätti Kaisan ja Nelin siis kolmannelle sijalle oman luokkansa kokonaiskilvassa. Vaikka parempi tulos olisi aina ollut mieleinen, oli Kaisa oikein tyytyväinen heidän sijoitukseensa. Ei Tinukaan ystäväänsä suorituksesta moittinut. Ruusuke on kuitenkin aina ruusuke ja näyttää hyvältä seinällä!

28. elokuuta 2021 / Kalla CUP Leo ja Virgo (kutsu)

Lähdimme muutaman hevosen voimin kilpailemaan Auburn Estatesiin, jossa kilpailtiin 20.-22.8. sekä 27.-28.8. Kalla CUPin kolmas osakilpailu. Joonas lähti kilpailemaan luonnollisesti Pipsun kanssa, mutta sai tällä kertaa kilpailla myös Nelin kanssa. Kaksikko oli harjoitellut hyvällä menestyksellä kotioloissa ja yhteistyökin oli ruvennut rullaamaan siihen malliin, että ratsukon uskaltaisi päästää kilpailuitakin kokeilemaan. Toki Joonas oli viime vuonna käynyt tamman kanssa kokeilemassa matkaratsastusta yhden kilpailun verran, mutta kilpailun jälkeen päätimme, ettei kaksikko ollut vielä valmis kilpailemaan yhdessä.

Perjantaina 27.8. kilpailtiin esteratsastuksessa. Joonas ja Neli osallistuivat juniorimestaruusluokkaan, jossa kaksikon estekorkeudeksi oli valittu 90 cm. Ratsukko starttaisi radalla viidenneksi viimeisenä, mutta koska Joonas oli osallistunut samaiseen luokkaan myös Nelin emän Pipsun kanssa, oli pojalla jo hieman käsitystä radasta ja siitä, miten se ehkä kannattaisi ratsastaa. Toisaalta asia ei olisi ihan niin yksioikoinen, olivathan Neli ja Pipsu niin kovin erilaisia hevosia luonteeltaan. Vaikka Joonas ja Pipsu olivat saaneet suorituksestaan 8 virhepistettä, lähti Joonas hyvillä mielin radalle nuoremman tamman kanssa, eikä ollut ottanut turhaa itseensä, vaikkei Pipsun kanssa rata ollutkaan sujunut aivan täydellisesti. Neli ja Joonas kiisivät radan läpi tuulispään lailla ja Joonas ohjasi ratsunsa välillä ehkä turhankin tiukkoihin teihin ja lähestymisiin. Ratsukko suoriutui radasta kuitenkin virhepisteittä ja pääsivät näin ollen uusintakierrokselle. Uusinnassa Joonas otti muutaman hieman suuren riskin teiden suhteen ja yksi virhearvio toi kaksikolle pudotuksesta neljä virhepistettä. Nelin steppaillessa pois radalta edelleen intoa puhkuen, oli myös Joonas satulassa yhtä hymyä. Lopulta ratsukko sijoittui 13. sijalle 32 osallistujan joukosta, eikä tästä lajista tällä kertaa tuotu ruusuketta kotiin.

Lauantaina 28.8. vuorossa oli kouluratsastus. Joonas ja Neli osallistuivat jälleen juniorimestaruusluokkaan, joka kilpailtiin helppo B -tasolla. Joonas oli startannut myös tässä luokassa ensin Pipsu-tammalla erittäin hyvällä menestyksellä, joten luonnollisesti poika oikein säteili itsevarmuutta ja rohkeutta ratsastaessaan radalle Nelin kanssa. Neli kuitenkin vastusteli radan aikana jonkin verran, eikä Joonaksen hiljalleen turhautuessa tamman selässä auttanut asiaa yhtään. Kun suoritus oli ohi, Joonas ratsasti Nelin hieman pettyneen oloisena pois kouluradalta. Ratsukko sai radastaan kuitenkin 65,800 %, mikä oli kuitenkin hyvä tulos ja tätä ratsukon taustajoukot yrittivät Joonaksellekin sanoa. Neli ei kuitenkaan ole mikään paras kouluratsu. Yhteensä 25 osallistujan joukosta Joonas ja Neli sijoittuivat 17. sijalle.

Vaikka Joonas ei Nelin kanssa tällä kertaa kilpailuissa ratsastanutkaan palkintosijoille, oli tämä kaksikolta hyvä debyytti kilpailuiden maailmaan. Ehkä jatkossa Pipsukin saa hiljalleen siirtyä eläkkeelle kilpailuiden osalta ja Joonas siirtyä kilpailemaan aktiivisemmin nuoren ja intoa puhkuvan Nelin kanssa.

Neli ikääntyy satunnaisesti. Tamma on ikääntynyt 3-vuotiaaksi niin, että n. 1kk=1a.

1-vuotias - 01.09.2016
2-vuotias - 01.10.2016
3-vuotias - 01.11.2016
4-vuotias - 06.07.2017
5-vuotias - 23.01.2018
6-vuotias - 23.01.2019
7-vuotias - 23.01.2020
8-vuotias - 23.01.2021
9-vuotias - 23.01.2022
10-vuotias - 10.05.2022
11-vuotias - 10.05.2023
12-vuotias -
13-vuotias -
14-vuotias -
15-vuotias -
16-vuotias -
17-vuotias -
18-vuotias -
19-vuotias -
20-vuotias -
21-vuotias -
22-vuotias -
23-vuotias -
24-vuotias -
25-vuotias -
26-vuotias -
27-vuotias -
28-vuotias -
29-vuotias -
30-vuotias -